Kesällä 2012 merimetsojen pesiä on laskettu Suomen merialueilla yhteensä noin 17 100, mikä on 600 pesää vähemmän kuin edelliskesänä. Muista merialueista poiketen Saaristomeren pesimäkanta pieneni 12 prosenttia. Myös Suomenlahden länsiosassa pesimäkanta pieneni seitsemällä prosentilla, kun itäosassa puolestaan kasvua oli 11 prosenttia. Näin Suomenlahden kokonaiskanta pysyi ennallaan. Merimetsojen pesimäkannan kasvu on hidastunut merkittävästi kymmenen […]
Kalavarojen käytön tulisi olla ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää. Kun tällä palstalla on keskusteltu Saaristomeren kuhaverkkojen solmuvälin nostamisesta, toimenpiteen taloudellisia seurauksia on vähätelty ja sosiaaliset vaikutukset unohdettu. Myös solmuvälisuositusten apuna käytettävät tilastot sisältävät epävarmuustekijöitä. Toisin kuin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tilastot kertovat, kuhan pyyntiponnistus Saaristomerellä on pienentynyt 2000-luvulla. Ennen harmaahylkeiden saapumista alueelle, kuhaa kalastettiin […]
SAKL antoi 13.8 lausuntonsa luonnoksesta hallituksen esityksestä laiksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta. Liitto otti kantaa maa- ja maatalousministeriön valmistelemaan luonnokseen ainoastaan yleisellä tasolla ja viittaa muutoin vakuutusyhdistysten asiasta 13.8.2012 antamaan lausuntoon. Lausunnossaan liitto toteaa muun muassa seuraavaa. Euroopan komissio antoi päätöksensä Suomen kalastusvakuutusjärjestelmästä 11.1.2012 (julkaistu 2.6.2012). Komissio edellytti, että Suomi tekee nopealla aikataululla merkittäviä muutoksia järjestelmään. […]
Airiston–Velkuan kalastusalueen tavoitteena on hoitaa vesialueitaan tavalla, joka mahdollistaa kalakantojen kestävän ja tehokkaan hyödyntämisen. Vahinkoeläinten kannan kasvun tukeminen ei sisälly tavoitteeseen. Kuhaverkkojen solmuvälin nostaminen siitä syystä, että merimetsoille riittäisi ravintoa (Mikko Jokinen ja Jukka Nummelin 31.7.), on käsittämätön vaatimus ja ristiriidassa sekä kalastuslain että kestävän kehityksen periaatteiden kanssa. Saaristomeren ammattikalastajille toimenpiteestä aiheutuisi kohtuuttomat taloudelliset tappiot […]
Mange faktorer medvirker til at prisen fortsat er i top. De danske fiskere kan i år glæde sig over fiskerirettigheder til ekstra 10.000 tons brisling, som ellers var reserveret til færøske kollegaer. Når det gælder afregningsprisen for industri fisk, går mange faktorer i øjeblikket fiskernes vej; Tørke i USA rammer ikke blot korn høsten, men […]
Itämerellä öljyonnettomuusriskejä ovat vilkas alusliikenne, liikenteen risteävät reitit, talven jääolot sekä ihmisen tekemät virheet ja alusten tekniset viat. Öljyonnettomuudella olisi haitallisia vaikutuksia meren ja rantojen virkistyskäyttöön sekä elinkeinojen harjoittamiseen kuten matkailuun, teollisuuslaitosten toimintaan ja kalastukseen sekä vesiviljelyyn. Muun muassa nämä tulevat esiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen julkaisussa Mahdollisen öljyonnettomuuden vaikutukset Itämeren kaloihin ja kalatalouteen. Itämeri […]
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden, eläinlääkintähuollon, elintarvikkeiden valvonnan ja kalatalouden. Ministeriö hoitaa myös riista- ja porotaloutta, vesivarojen käyttöä ja maanmittausta. Näistä maataloutta, maaseudun kehittämistä ja kalataloutta tuetaan kansallisten ja EU:n yhteisten maatalous- ja kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaisesti sekä EU:n rahoituksella että kansallisin varoin. Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa hallinnonalalle määrärahoja vuodelle […]
Hyväksi ennustettu rapuvuosi on osoittautunut huonommaksi kuin vuosiin. Säkylän Pyhäjärvellä ravut ovat huomattavasti maan keskiarvoa tärkeämpi tulonlähde. Ravuista on tullut sisävesien ammattikalastajille entistä tärkeämpi saalis. Ravut tuovat kalastajille kolmanneksi eniten tuloja heti kuhan ja muikun jälkeen. Suomen sisävesillä toimii parisen sataa päätoimista ammattikalastajaa. Kymmenen vuotta sitten heistä ravusti vain kymmenen, kun taas nykyään määrä on […]
I framtiden kommer vi att kunna följa fiskens väg från havet till butiken. Det menar Havs- och vattenmyndigheten som nu söker knappt 26 miljoner kronor av EU till ett projekt kring spårbarhet. – Med vår modell kan konsumenten via ett enkelt tryck på en app i mobiltelefonen följa fiskens väg. Han eller hon kan exempelvis få […]
Mikko Jokinen ja Jukka Nummelin esittävät tiistain lehdessä kuhaverkkojen silmäkoon nostamista. Tähän en tässä yhteydessä ota kantaa. Yhtenä perusteluna he esittävät, että ”samalla merimetson aiheuttama uhkakuva kuhankalastukselle lievenisi”. Merimetson saaliin keskikoko on noin 20–25 senttimetriä. Tämä koskee myös sen syömiä kuhia. Verkkojen silmäkoon nostamisella ei millään tavalla enää voi vaikuttaa näiden syötyjen kuhien kasvuun ja […]
