Onko Suomessa haamuverkkoja?
Ajankohtaista
Kapyysi – Kadonneet pyydykset Suomen merialueilla raportti valmistunut - Kapyysi - Kadonneet pyydykset Suomen merialueilla - hankkeen loppuraportti on valmistunut. Hankkeessa selvitettiin pilottina haamuverkkojen määriä ja sijaintia Selkämeren rannikkoalueella sekä niiden jätehuoltomahdollisuuksia Satakunnassa. Työ toteutettiin SAKL:n ja Suomen ympäristökeskus SYKE:n yhteistyönä.
Video harauksista - Haamuverkkoprojektin videomuistiinpanoja, joissa kalastajat Juha Stolt ja Jussi Järvinen työssään. Lopussa Porin Pihlavanlahdelta löytynyt neljän verkon jata, jonka kunnon voi jokainen arvioida itse. Kuvattu syyskuussa 2019. Paapuuri Oy / Markku Saiha
Haamuverkkoharaukset käynnissä Selkämerellä - Suomen ympäristökeskus SYKE ja Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry ovat yhteisellä KAPYYSI-hankkeella selvittäneet tämän vuoden aikana, minkälainen haamuverkkotilanne Suomessa on. Loppukesällä alkoivat haamuverkkojenharaukset Selkämerellä, ja syntynyt tieto kootaan syksyn aikana raportiksi.Kalastus
Merialueella kalastetaan pääasiassa trooleilla, rysillä ja verkoilla. Näiden ryhmien sisällä on kooltaan ja määrältään erilaisia yhdistelmiä, jokaisella kalastajalla tai aluksella omansa.
Troolaus
Merialueella aktiivipyydyksistä pinta- ja välivesi eli pelaginen troolaus muodostaa suurimman pyydysyksikön, ja tähän liittyvä kalastus on aktiivista sekä ympärivuotista. Pyydystä, troolia vedetään yhden tai kahden aluksen voimin avomerellä, ja saalin nostotilanteessa voi perä tarttua pohjaan. Tällainen tilanne on kuitenkin harvinainen, koska kalastusalueet ovat olleet käytössä pitkään ja niistä on kartoilla yksityiskohtaiset tiedot ongelmien välttämiseksi.
Rysät
Rysillä tai niihin verrattavissa olevilla saartopyydyksillä kalastetaan koko merialueella lohta, siikaa, silakkaa ja talvella suomukaloja. Rysät ovat kohdekalasta ja pyyntialueesta riippuen eri kokoisia ja tekniikaltaan moninaisia.
Avomeren läheisyydessä isorysä saattaa olla pyyntisyvyydeltään parikymmentä metriä, ja sen johtoaita satoja metrejä pitkä. Rysä ankkuroidaan niin, että se pysyy paikoillaan virrasta tai merenkäynnistä huolimatta. Kokonainen pyydys sisältää siis useita kuutioita havasta ja satoja metrejä köyttä.
Verkot
Verkot voidaan käyttötarkoituksensa perusteella jakaa ryhmiin seuraavasti. Pohjaverkot ovat pohjaan laskettavia pyydyksiä, joiden yläpaulan noste on alapaulan painoa pienempi. Pohjaverkoilla kalastetaan monia lajeja, jotka määrittelevät verkon mitat ja pyyntitavan. Välivesiverkot on valmistettu niin, että pyydys voidaan upottaa haluttuun syvyyteen kannatusten avulla. Verkon yläpaulan kannatus on tavallisesti yhtä suuri kuin alapaulan paino, jolla verkko saadaan pysymään suorassa ja syvyys säädetyksi lisäpainon ja kannatuksen avulla. Pintaverkoissa on yläpaula niin kantava, että verkko pysyy kokonaan pinnassa. Alapaulan painaa vain sen verran, mikä tarvitaan pitämään liina halutulla kireydellä.
Haamuverkot
Mereen jääneet verkot ja muut kalapyydykset, jotka jatkavat kalastusta ilman huolenpitoa, nimitetään yleisesti haamuverkoiksi. Tilanteen aiheutumisen mekanismeja on useita. Osin tietämättömyys tai huolimattomuus voivat olla syynä, mutta myös myrskyt tai laivojen yliajot irrottavat pyydyksiä kiinnityksistään, ja niitä voi jäädä mereen.
Merialueellamme oman riskinsä muodostavat käytöstä poistetut tai heitteille jätetyt pyydykset. Näitä päätyy kalastusta hallitsemattomien henkilöiden käyttöön ja riski näiden pyydysten jäämiseksi mereen on merkittävä koska taloudellisia menetyksiä ei synny. Meillä ei myöskään ole käynnissä pyydysten kierrätystä vaan vanhat verkot jne. ovat jätettä.
