Sertifioinnin piirissä olevat kalastusalukset (1.7.2024)
Suomen Pohjanlahden silakan MSC-sertifioitu kalastus
Mitä kalastetaan
Sertifioitu kalastus kohdistuu Suomessa tällä hetkellä Pohjanlahden silakkaan. Silakka on tärkein saaliskalamme, ja silakan osuus merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaaliista on vuonna 2022 noin 80 prosenttia. Suomen silakkasaalis oli 2022 noin 68 000 tonnia, ja 85 prosenttia siitä saatiin Pohjanlahdelta. Silakan ohella pyydettiin vajaa 14 miljoonaa kiloa kilohailia. Silakan tuottaja-arvo oli 15 miljoonaa euroa ja kilohailin 3 miljoonaa euroa.
Silakkaa kalastaneita kaupallisia kalastajia (kalastusyksikköitä, eli yhtiö tai ammatinharjoittaja) oli noin 230 vuonna 2022. Troolareita oli reilut 30, rysäkalastajia noin 60 ja verkkokalastajia noin 100. MSC-sertifioinnin piirissä on noin 90–95 prosenttia Suomen silakan ja kilohailin kalastuksesta volyymissa mitattuna (katso sertifioinnin piirissä olevat troolialukset ja rysäkalastajat MSC-osiossa)
Itämeren rannikkovaltiot tarkkailevat silakan ja kilohailin kantoja ja myös kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES arvioi ne vuosittain. Silakan – ja kilohailin kokonaiskiintiöt vaihtelevat vuosittain, ja kiintiöiden suuruudesta päättää EU ICES:n antamien kanta-arvioiden ja suositusten perusteella. Kiintiöiden asettamisessa noudatetaan EU:n yhteistä kalastuspolitiikka sekä EU:n turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevaa monivuotista suunnitelmaa. Tämä pyyntimäärä jaetaan EU-maiden kesken kansallisina kiintiöinä ja jäsenmaiden kilomääräinen osuus kokonaiskiintiöstä perustuu sovittuun kiinteään prosenttiosuuteen (nk. kiintiöavain) kunkin lajin ja kiintiöalueen kokonaiskiintiöstä.
Suomella on kiintiötä keskiselle silakalle (kartalla ICES osa-alueet 25-29+32 Riianlahtea lukuun ottamatta), Pohjanlahden silakalle (kartalla ICES osa-alue 30–31), ja kilohailille (ICES osa-alueet 22–32).
Suomessa siirryttiin vuoden 2017 alusta silakan ja kilohailin toimijakohtaisiin kiintiöihin. Manner-Suomen koko laji- ja aluekohtainen kalastuskiintiö jaetaan edelleen toimijoiden, käytännössä kalastusyritysten kesken. Kiintiöjärjestelmä koskee merialueen kaupalliseen kalastukseen rekisteröidyn aluksen omistavia kalastajia, ja kalastustavoista järjestelmä koskee silakan trooli- ja rysäkalastusta ja kilohailin troolikalastusta.
Kiintiön kalastamista ja täyttymistä seurataan tarkasti. Kalastusyrityksen on ilmoitettava saalistaan viranomaisille 48 tunnin kuluessa. Kaupallista kalastusta merellä valvovat useat eri viranomaiset, ja myös saaliiden purkua ja kalan ensikauppaa valvotaan.
Lisää kalavaroista ja niiden arvioinnista: Kalavarat – Luonnonvarakeskus (luke.fi)
Kuvaus kalastuskiintiöiden muodostumisesta infograafissa alla (lähde: Luke).
Millä kalastetaan
Silakkaa ja kilohailia kalastetaan trooleilla sekä rysillä. Troolikalastus tapahtuu pääasiassa avomerellä suurilla aluksilla, ja rysäkalastus rannikolla ja saaristossa kiinteillä pyydyksillä. Silakkasaaliista kalastettiin noin reilut 4 prosenttia rysillä.
Troolareita on montaa eri kokoa ja niiden käyttö vaihtelee. Suurimmat alukset ovat keskimäärin noin 500 tonnia painoltaan, yli 30 m pitkiä, ja näitä aluksia on kymmenkunta. Tällaisen aluksen saalismäärä on vuosittain keskimäärin yli viisi miljoonaan kiloa. Pienempien alusten ryhmän keskikoko on alle sata tonnia ja kalastuksen määrä samassa suhteessa pienempi. Pääosa troolareista on moderneja RSW (Refrigerated Sea Water) tankkialuksia, joissa vastapyydetty kala saadaan jäähdytettyä jo merellä 0-asteiseksi.
Troolaaminen on nykyisin pelagista, eli pyydystä vedetään yhdellä tai kahdella aluksella pinnasta tai välivedessä, mutta ei pohjassa. Viime vuonna kymmenen eniten saalista saanutta alusta kalasti puolet silakan ja kilohailin saaliista.
Milloin kalastetaan
Silakkaa ja kilohailia esiintyy kalastusvesillämme ympäri vuoden ja toimijakohtainen kiintiö mahdollistaa myös aikataulusta vapaan toiminnan. Kuitenkin monet seikat ohjaavat kalastusta.
Säätekijät ovat luonnon ehdoilla toimittaessa oleellisia. Syksystä kevääseen kylmän meriveden aikana voidaan saaliin laatu pitää vakaampana kuin kesällä kun vesi on lämpimämpää. Kala saattaa myös parveutua talvella ja keväällä jolloin saaliit ja tuottavuus paranevat.
Myös markkinat ohjaavat kalastusta. Usein alkuvuodesta suurimmat troolarit ovat Itämeren puolella kalastamassa ja saalis päätyy pääosin kalajauhoksi. Kysyntä vaikuttaa siihen, paljonko ja millä aikataululla silakkaa kannattaa yhdellä kalastusmatkalla pyytää ja mihin satamaan se puretaan. Kohdistettua kilohailin kalastusta harjoitetaan harvoin, ja lajia saadaan silakan sivusaalina.
Silakan rysäkalastus on enemmän sidoksissa vuodenaikaan ja kalastusalueeseen. Silakka ilmestyy keväällä jäidenlähdön jälkeen kutualueille rannikolle ja saaristoon, ja tästä hetkestä alkaa kevään kalastus.
Missä kalastetaan
Kiintiö ja sen täyttyminen ohjaavat kalastusta, samoin sääolosuhteet. Jäätalvina saattaa koko Pohjanlahti jäätyä, ja ne alukset, joilla on pääaltaan kiintiötä, siirtyvät etelämmäksi. Suuremmat alukset voivat liikkua ja kalastaa vaikeammissa olosuhteissa, mutta mitään vakiomallia tai tyypillistä kalastusvuotta ei ole.
Rysäkalastus on enemmän vakioitua kuin avomerellä tapahtuva troolaus. Rysät ovat kiintopyydyksiä ja vaativat vesien omistajalta luvan. Näistä syistä kalastus tapahtuu usein perinteisillä apajapaikoilla vakiintunein menetelmin. Pääosa pyydyksistä on Saaristomerellä, jonkin verran myös Pohjanlahden rannikolla.
Mihin kala menee
Suomen merialueen saalista 95 % on silakkaa ja kilohailia. Silakka on ylivoimaisesti tärkein kaupallinen kalalajimme (80 %). Tällä hetkellä silakkaa syödään kuitenkin vain noin 300 g vuodessa henkilöä kohti.
Vuonna 2021 silakasta ja kilohailista käytettiin noin neljännes elintarvikkeeksi. Loput käytettiin pääosin kalajauhoksi, turkiseläinten rehuksi tai pakasteena kalojen rehuksi (kuva alla). Hieman vajaa puolet silakasta ja kilohailista meni kotimarkkinoille ja muu vietiin. Silakan arvosta kolmannes saadaan elintarvikekalasta ja runsas puolet arvosta saadaan kotimarkkinoilta.
Turkistalouden kysyntä on viime vuodet ollut laskussa ja kysynnän arvioidaan vuonna 2023 jäävän alle 10 prosenttiin kokonaisvolyymista. Kalajauhon kysyntä on puolestaan ollut kasvussa. Kalajauhosta tehdään kalanrehua ja silakka jalostuu niin kasvatetuksi kalaksi ruokaketjussa. Suomalaisten kalastajien silakkaa myydään kotimaan, Viron ja Tanskan kalajauhotehtaille.
Kotimaassa käytetyn silakan osuus on kasvanut sen jälkeen, kun Kasnäsiin perustettiin kalajauhotehdas. Kaskisissa on aloittamassa Suomen toinen kalajauhotehdas vuoden 2023 aikana. Tehdas voi valmistaa elintarvikkeisinkin kelpaavaa kalajauhoa.
Isoimmat silakat sopivat kotimaan fileeteollisuuteen ja pienempää silakkaa ja kilohailia viedään Itä-Eurooppaan sikäläisen kalanjalostusteollisuuden raaka-aineeksi. Silakan vienti Itä-Euroopan maihin oli pitkään sulkeutunut, mutta on elpynyt jonkin verran. Silakalle on myös syntynyt uusia vientimarkkinoita, ja kotimaassa uudet tuotteet luovat edellytyksiä kulutuksen elpymiselle.
Liitto teki 2020 laajan selvityksen silakkalaivaston tilasta. Kaikilta silakkaa ja kilohailia troolaavilta kerättiin toiminnan perustiedot sekä näkemyksiä tulevasta kehityksestä. Kysymykset kohdistuivat myös kokonaisuuksiin, minkälaisia panostuksia tarvitaan laivastoon, satamiin sekä kalan vastaanottoon että jalostusketjuun. Koko raportti on luettavissa täältä:
https://sakl.fi/wp-content/uploads/SAKL_silakkaselvitys_raportti_FINAL.pdf
Kestävän kalastuksen standardi MSC
Suomen (SAKL) silakan ja kilohailin trooli- ja rysäkalastuksen MSC-sertifiointiryhmään kuului vuonna 2023 29 troolaria ja 26 rysäkalastajaa. Suomen Ammattikalastajaliiton (SAKL) hallinnoi jäsentensä puolesta sertifikaattia.
Kalastus sertifiointiin 25.6.2018 ja sertifikaatti on voimassa 30.4.2024 saakka. Sertifikaattiin liittyy ehtoja ja ehtojen täyttymistä seurataan vuosittaisilla arvioinneilla.
Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL on kuitenkin 5.7.2021 lähetetyllä viestillä itse pyytänyt LRQA nimistä sertifiointilaitosta keskeyttämään (nk. self-suspension) MSC-sertifikaatin voimassaolon keskisen silakkakannan osalta (ICES osa-alueet 25-29+32/trooli+rysä). Kyseiseltä alueelta 15.9.2021 alkaen pyydettyä silakkaa ei saa markkinoida MSC-sertifikaatilla.
Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL on 15.3.2023 lähetetyllä viestillä itse pyytänyt LRQA nimistä sertifiointilaitosta keskeyttämään (nk. self-suspension) MSC-sertifikaatin voimassaolon kilohailin osalta (ICES osa-alueet 25–32/trooli+rysä). Kyseiseltä alueelta 15.4.2023 alkaen pyydettyä kilohailia ei saa markkinoida MSC-sertifikaatilla.
Yli 90 prosenttia Suomen Pohjanlahden silakkasaaliista on MSC-sertifioinnin piirissä.
Suomen Ammattikalastajaliiton hallinnoiman ajankohtaisen hankkeen tavoitteena on toteuttaa Pohjanlahden silakan uudelleen arviointi, jotta MSC-sertifikaatin voimassa olo voisi jatkua uudelle kaudelle. Prosessi on alkanut keväällä 2023 ja kestänee noin puoli vuotta.
MSC:n kestävän kalastuksen standardia käytetään kalastusyritysten hallinnon ja kestävyyden arviointiin. Standardi noudattaa tuoreimman kansainvälisen kalataloustieteen ja kalastushallinnon parhaita toimintatapoja ja standardia uudistetaan jatkuvasti yhdessä tieteenedustajien, kalastusteollisuuden ja ympäristöjärjestöjen kanssa.
Kun kalastusyritys sertifioidaan kestävän kalastuksen standardin mukaisesti, sen sertifioitu pyynti voidaan myydä sinistä MSC-merkkiä käyttäen. Sertifiointi on vapaaehtoista ja se on avoin kaikille kalastusyrityksille, jotka pyytävät luonnonvaraista kalaa ja äyriäisiä. Kalastusyritysten arvioinnin suorittavat akkreditoidut puolueettomat sertifiointilaitokset.
MSC:n kestävän kalastuksen standardissa on kolme pääperiaatetta:
Kestävät kalakannat
- Jääkö mereen tarpeeksi kalaa? Kalastuksen on oltava sellaisella tasolla, että se voi käytännössä jatkua loputtomiin kalakantojen pysyessä myös tuotteliaina ja terveinä.
Ympäristövaikutusten minimointi
- Mitkä kalastuksen vaikutukset ovat? Kalastustoimintaa on hallinnoitava huolellisesti, jotta ekosysteemin toiset lajit ja elinympäristöt pysyvät elinvoimaisina.
Tehokas kalastushallinto
- Hallinnoidaanko toimintaa hyvin? MSC-sertifioitujen kalastusyritysten tulee noudattaa asiaankuuluvia lakeja ja niiden pitää pystyä mukautumaan muuttuviin ympäristöolosuhteisiin.
Linkki MSC-verkkosivuille: Suomen (SAKL) silakan ja kilohailin trooli- ja rysäkalastus, siihen liittyvät dokumentit, muun muassa vuosittaiset auditointiraportit (englanniksi)
https://fisheries.msc.org/en/fisheries/ffa-finland-baltic-herring-sprat/
Lähde: SAKL 9/2023
Kuvat: Markku Saiha/SAKL
Tiedote 22.4.2024: MSC hyväksynyt Pohjanlahden MSC sertifikaatin pidennyksen
Tiedote 29.8.2023: MSC hyväksynyt Pohjanlahden MSC sertifikaatin pidennyksen
Tiedote 16.5.2023: Loppuraportti – MSC täysarviointi
Tiedote 19.3.2023: Kilohailin MSC-sertifikaatin omaehtoinen keskeytys (self-suspension)
Tiedote 19.3.2023: MSC-sertifikaatin neljäs väliarviointi valmistunut
Tiedote 25.4.2022: MSC-sertifikaatin kolmas väliarviointi valmistunut
Tiedote 13.8.2021: Keskisen silakan MSC-sertifikaatin omaehtoinen keskeytys (self-suspension)
