Yleistä

Merelle rakennettavaa tuulivoimaa ollaan voimakkaasti edistämässä mm. EU:n merienergia-strategiassa. Myös kansallisella tasolla Suomessa poliittisesti edistetään merituulivoiman rakentamista. Merituulivoimaloiden koot ovat viime vuosina kasvaneet, mikä myös parantaa merituulivoiman kilpailukykyä suhteessa perinteisempään, maalle rakennettuun tuulivoimaan. Euroopan energiakriisi, joka osaltaan johtuu Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, kiihdyttää merituulivoiman suunnittelua ja rakentamista.

Suomessa toimii tällä hetkellä yksi (1) merituulivoimapuisto (Tahkoluoto Porin ulkopuolella). Suomen merialueelle Pohjanlahdelle on kuitenkin tällä hetkellä suunnitteilla useita eri kokokoisia merituulivoimapuistoja (katso kuva). Hankkeiden tilanne vaihtelee; tutkimus- ja selvitysvaihe, ympäristöarviointiohjelma valmisteilla, ympäristöarviointiohjelma lausunnolla, ympäristöarviointi meneillään, lupavaiheessa tai lupa myönnetty mutta rakentamista ei ole aloitettu. Jos suunnitteilla olevat hankkeet etenevät rakennusvaiheeseen, voidaan arvioida, että usea hanke on rakennusvaiheessa vuosina 2025–2030 ja merituulivoimapuistot käytössä 2030-luvun alkuvuosina. 

Samaan aikaan Ruotsissa on myös meneillään samanlainen kehitys, samoin eräissä muissa Itämeren maissa. SAKL on todennut kehityksestä muun muassa seuraavaa:

”Viimeiset merelliset erämaat ollaan ottamassa laajamittaisen teollisen toiminnan käyttöön. Suomessa ja koko Itämerellä on käynnissä laaja suunnitelma rakentaa tuhansia yksiköitä merituulivoimaa. Tällainen ympäristön muuttaminen tulee vaikuttamaan meriluonnon tilaan, kalakantoihin, lintuihin sekä kalastukseen. 

Tuulivoimayhtiöt suuntaavat nyt katseensa erityisesti maiden talousvyöhykkeille. Noilla alueilla lupien saaminen on helpompaa ja merituulipuistot eivät tule kuntien kiinteistöverotuksen piiriin. Taloudellinen hyöty menee siis sijoittajien taskuihin.

Ammattikalastajat ja Suomen Ammattikalastajaliitto ovat hyvin huolissaan tästä kehityksestä.

Ammattikalastus on tällä hetkellä tavallaan kahden voimissaan olevan rintaman välillä, liiton toimitusjohtaja Kim Jordas sanoo. Lisääntyvät ja laajentuvat suojelualueet ja koko ajan kiristyvä ylimääräinen säätely toisella puolella ja toisella puolella merialueiden ottaminen laajamittaiseen teolliseen käyttöön pusertavat ammattikalastuksen toimintamahdollisuudet merellä yhä pienempään tilaan.”

Miten hanke etenee (prosessin pääkohdat)?

Menettelyssä on eroa riippuen siitä, onko hanke aluevesillä (12 mpk:n sisäpuolella) vai Suomen talousvyöhykkeellä.

Aluevedet

  1. Merialuesuunnitelmassa (ei oikeusvaikutusta) tai maakuntakaavassa (maakunta) osoitetaan sopiva alue. Mahdollinen yleiskaava (kunta).
  2. Vesialueen omistajan myöntämä lupa (myös mahdollinen tutkimuslupa)
  3. Ympäristöarviointi (YVA), yleensä aina tarpeellinen
    1. Valmisteluvaiheen aikana keskusteluja sidosryhmien kanssa (ei pakollinen)
    2. Ympäristöarviointiohjelma. Yhteysviranomainen pyytää lausuntoja ohjelmasta hankealueen kunnilta ja muilta sidosryhmiltä. Yhteysviranomainen (ELY-keskus) antaa ohjelmasta lausunnon.
    3. Ympäristöarviointi, lausuntokierros. Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä arvioinnista. 
  4. Kunnan myöntämä rakennuslupa
  5. Keskeinen lupa: Aluehallintoviraston (AVI) vesilain perusteella myöntämä lupa; huomioidaan rakentamisen sekä ruoppausten ja johtojen asentamisen vaikutukset. Merituulivoimahankkeille keskeisessä vesiluvassa määritellään tarkasti hankkeen rakenteet sekä niiden kautta käytännössä myös teknologia. Myös mahdollinen ympäristölupa (melu ja välkkeet).
    1. Hakemus
    2. Hakemus kuulutetaan
    3. Asianomaisilla mahdollisuus jättää hankehakemuksesta muistutukset
    4. AVI:n päätös (lupa) (1 vuosi)
    5. AVIN:n päätöksestä voidaan valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen (1–2 vuotta tai pitempään) ja hallinto-oikeuden ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen (1–2 vuotta tai pitempään), jos on ensin saanut valitusluvan

Hanke voi tarvita myös muita lupia, esimerkiksi kaapeloinnin osalta.

Talousvyöhyke

Talousvyöhykkeelle sijoitettavalta merituulivoimahankkeelta edellytetään lisäksi talousvyöhykelain mukaista valtioneuvoston suostumusta hyödyntämiseen ja rakentamiseen talousvyöhykkeellä. Valtioneuvoston suostumus tarvitaan merituulivoimahankkeen kehittämiseen liittyviä tutkimuksia sekä rakentamista ja voimaloiden käyttöä koskien.

Talousvyöhykkeelle ei tehdä oikeusvaikutteista kaavoitusta eikä tuulivoimaloiden rakentaminen näin ollen edellytä rakennuslupaa.

Valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia säätelee ns. Espoon sopimus. Sopimusten osapuolina olevilla valtioilla on oikeus osallistua toisessa valtiossa käynnissä olevaan YVA-menettelyyn, mikäli arvioitavan hankkeen ympäristövaikutukset kohdistuvat kyseiseen valtioon. Ympäristöministeriö toimii Suomen toimivaltaisena viranomaisena YVAan liittyvissä kansainvälisissä kuulemisissa.

Linkki kartta (epävirallinen)
Hankeluettelo PDF (epävirallinen)

Ajankohtaisia hankkeita

Suomi

Tahkoluodon merituulipuiston laajennus, Suomen Hyötytuuli Oy, Pori. YVA-ohjelma ja YVA-selostus, linkki https://www.ymparisto.fi/porimerituulipuistoYVA

Hallan merituulivoimahanke, lausuntopyyntö YVA-ohjelmasta 24.10. mennessä, YVA-ohjelma, linkki www.ymparisto.fi/hallamerituulivoimaYVA

Espoon sopimuksen mukaiset (Ruotsi)

Kaikkien alla olevien aineistot linkissä https://ym.fi/valtioiden-rajat-ylittavien-ymparistovaikutusten-arviointi

Najaderna, Selkämeri EZ, 26.9.2022 saakka
Polargrund, Perämeri EZ, 21.9.2022 saakka
Olof Skötkonung, Selkämeri EZ, 29.8.2022 saakka
Erik Segersäll, EZ, 22.8.2022 saakka
Fyrskeppet, Selkämeri EZ, 12.4.2022 saakka
Baltic Offshore Delta, EZ, 25.3.2022 saakka
Eystrasalt, Selkämeri EZ, 18.5.2021 saakka

Lähde: SAKL, ympäristöministeriö ja ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu 8.9.2022 (päivittyy tarvittaessa)