Kotimaista kalaa on yritetty jalostaa moneksi vaihtelevalla menestyksellä

Suomalaisten ruokapöytään kelpaa vain murto-osa kalastetusta silakasta, sillä silakkaa syödään alle 400 grammaa vuodessa henkeä kohden. Maan suurimman kalasataman rannassa troolari Westfjord purkaa 80 tonnin silakkasaalista. Mihin se kaikki kala menee? Suomalaisten kalatase kotimaisen ja tuontikalan kohdalla on nimittäin pahasti pakkasella. Parin vuoden takaisen tilaston mukaan(siirryt toiseen palveluun) norjanlohta popsitaan liki kolme ja puoli kiloa, kotimaista kirjolohta […]

Ensi viikolla

Ensi viikolla asialistalla muun muassa seuraavaa. 17.4. MMM:n kalastuksen kehittämisryhmä (Teams) 18.4. SYKE:n lausuntopyyntö Suomen tarpeesta osallistua Ruotsin talousvyöhykkeelle suunniteltavan Bothnia Offshore Lambda-merituuliteollisuusalueen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn 18.4. Pro Kala ry:n vuosikokous, Helsinki 20.4. YM:n ja Pirkanmaan ELY-keskuksen tilaisuus jätelain mukaisille uusille tuottajille jätehuollon tuottajavastuun hoitamisesta, Helsinki ja Teams

Kalakuu haastaa suomalaiset syömään kalaa kahdesti viikossa

Toukokuussa luonnonkalan sesonki on parhaimmillaan, ja Pro Kala onkin nimennyt toukokuun Kalakuuksi. Kalakuuta vietetään nyt kolmatta kertaa, sen ideana on haastaa suomalaiset syömään kalaa suositusten mukaan, eli vähintään kahdesti viikossa. Toukokuu on Kalakuu: kevätsesongin aikaan tuoreen luonnonkalan tarjonta kalatiskeillä ja ravintoloissa on runsaimmillaan. Kaloilla on omat sesonkinsa, ja monien kalalajien paras saalissesonki ajoittuu kevääseen, jäiden […]

Kalastuslain muuttaminen

muutos on lähinnä 90 §:ssä (alla). 90 § Sisävesiltä saatujen kaupallisen kalastuksen saaliiden ilmoittamisvelvollisuus Kaupallinen kalastaja on velvollinen pitämään muualla kuin merialueella tapahtuvasta kalastuksestaan päiväkirjaa ja vähintään kerran kalenterivuodessa ilmoittamaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle pyytämänsä tai lukuunsa pyydetyt saaliit kalalajikohtaisesti, pyyntialueet, kalastusaluksen rekisteritunnus, saaliin purkamispaikat sekä kalastuksessa käytetyt pyydykset ja niiden pyynnissä pitämisen aika. Ilmoitus […]

Utrikeshandeln med fisk, 1/2023 (preliminär)

Fisk och fiskprodukter importerades till Finland i januari 2023 till ett värde av knappt 36 miljoner euro, motsvarande cirka fem miljoner kilo. Det fanns två miljoner kilo importerad färsk hel lax, varav lite mer än hälften gick vidare till Europa i transit, cirka 0,9 miljoner kilo blev kvar i landet. Fisk och fiskprodukter exporterades till […]

Okku Kalliokoski on nimitetty VARELYn Elinkeinot-vastuualueen johtajaksi

Työministeri Tuula Haatainen on nimittänyt Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtajan virkaan Okku Kalliokosken ajalle 1.4.2023-31.3.2028. Kävimme kysymässä Okkulta tunnelmia nimityksen varmistumisen jälkeen. Mitkä ovat nyt tunnelmat ja ajatukset uuden nimityksen johdosta? Olen todella iloinen ja onnellinen nimityksestä. Sain tutustua tähän rooliin ja siihen kuuluviin tehtäviin yli puoli vuotta ennen […]

Webbinarium diskuterade aktuella projekt inom förvaltningen och forskningen av skarv

Den 4:e april 2023 ordnade flera myndigheter tillsammans ett webbinarium som diskuterade aktuella projekt inom förvaltningen och forskningen av skarv. Närmare ett hundratal personer deltog i webbinariet, som ordnades gemensamt av NTM-centralen i Södra Österbotten, Naturrresursinstitutet, NTM-centralen i Egentliga Finland och Miljöministeriet. I webbinariet lyftes fram styrnings- och utvecklingsprojektet för skarv, aktuellt från tillståndsmyndigheten, skador […]

Producentpriserna på kvoterade fiskarter, 4:e kvartalet 2022

Under fjärde kvartalet 2022 ökade producentpriserna på strömming och vassbuk jämfört med fjärde kvartalet året innan. Producentpriset på industriströmming ökade med 31 % och producentpriset på vassbuk ökade med 32 %. Priset på livsmedelsströmming ökade med 15 %. Källa: Naturresursinstitutet 4.4.2023

Hyljekalterista uusi kevennetty versio

Harmaahylkeen kannan kasvu on vaikuttanut kalan liikkeisiin ja saaliin määrään, ja tilanteesta on muodostanut vakava uhka koko rannikkokalastukselle. Yhteiskunnan päätöksellä on perinteisin keino eli metsästys sivuutettu keinovalikoimista, ja toimenpiteet ovat keskittyneet hylkeen kestävien pyydysten kehittämiseen ja hylkeiden karkottamiseen. Kalatalouden innovaatio-ohjelmakokonaisuuteen liittyvään Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuus -ohjelman (TUKALA) yksi elementeistä on rannikkokalastuksen jatkon turvaaminen ja […]