Itämerennorppia saaliiksi aiempaa vähemmän – halleja enemmän

Heinäkuun lopussa päättyneen metsästysvuoden saalismäärät nousivat hallin osalta, mutta itämerennorpan saalis vastaavasti laski edelliseen metsästysvuoteen verrattuna. Halleja saatiin saaliiksi 79 % enemmän ja itämerennorppia 12 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Harmaahylkeen eli hallin saalis oli 1.8.-31.12.2020 ja 16.4.-31.7.2021 ajoittuneessa pyynnissä yhteensä 413 (pyyntikaudella 2019-2020 vastaavasti 231) yksilöä, joista 130 (64) saatiin saaliiksi Perämeren-Merenkurkun, 119 (81 […]

Lue lisää

Itämerennorpan metsästys ei enää edellytä pyyntilupaa

Itämeren norpan metsästykseen ei enää vaadita Suomen riistakeskuksen myöntämää pyyntilupaa, vaan norppaa voidaan metsästää metsästysaikana alueellisen kiintiön puitteissa. Kiintiömetsästyksellä vähennetään metsästäjien hallinnollista taakkaa sekä helpotetaan kalastukselle ja pyydyksille vahinkoja aiheuttavien itämeren norppayksilöiden poistamista. Metsästysasetusmuutos astui voimaan 1.8. ja 9.8. tuli voimaan alueellinen kiintiö, joka sallii enintään 375 itämeren norpan metsästyksen Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella metsästysvuonna 2021–2022. Kiintiö […]

Lue lisää

Ensi viikolla

8.8. Lausuntopyyntö, MMM:n ilmastoruokaohjelma, https://mmm.fi/ilmastoruokaohjelma 16.8. Lausuntopyyntö, valtioneuvoston kanslia, luonnos meripolitiikan toimenpideohjelmaksi, https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=40c095ab-7405-4450-a90c-15bba524cc68 23.-24.8. Pro Kalan hallituksen kesäkokous, Loviisa 2.-3.9. SAKL:n hallituksen kesäkokous, Turku. Asialista linkissä https://sakl.fi/hallituksen-kesakokous-2-3-9-turussa/

Kalan ulkomaankauppa, toukokuu 2021

Kalaa ja kalatuotteita tuotiin Suomeen toukokuussa 2021 noin 35 miljoonan euron arvosta; noin 6,6 miljoonaa kiloa. Tästä 0,3 miljoonaa kiloa oli tuoreen kokonaisen lohen kauttakulkutuontia, jossa lohta vietiin Suomen kautta muualle Eurooppaan. Suomeen tuodusta lohesta jäi toukokuussa maahan 2,4 miljoonaa kiloa. Tuonnin arvo laski 5 prosentilla edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta, tuonnin määrän laskiessa lähes neljänneksellä. Tärkeimmät […]

Lue lisää

Suomen merimetsokanta pysyy suurena – merimetso pesii nyt myös sisävesillä

Kesällä 2021 merimetsojen pesiä laskettiin Suomessa 24 300 kappaletta. Päijät-Hämeessä varmistettiin ensimmäiset onnistuneet sisämaan pesinnät. Suomen pesimäkanta on vaihdellut enää muutamalla prosentilla vuoden 2015 jälkeen. Alueellisesti pesämäärien vuotuiset vaihtelut ovat edelleen suuria, ja merikotkan saalistuksen vaikutus poikastuottoon sekä yhdyskuntien sijoittumiseen on yhä voimistumassa. Suomen pesimäkanta pieneni kuudella prosentilla (noin 1 500 pesällä) edelliskesästä. Suomenlahdella sijaitsi […]

Lue lisää

Ammattikalastuksen turvaaminen oli yksi kansallispuiston perustamistarkoituksista

Erityisesti Metsähallituksen rooli korostuu kansallispuiston vastuutahona – minkit ja supikoirat se osaa jo kestävästi hoitaa; kiusallisempaa on sitten asettua ammattikalastajien rinnalle hylje-ja merimetsokantojen säätelytoimenpiteissä, kirjoittaa ammattikalastaja. Vuonna 2011 perustetun Selkämeren kansallispuiston yhtenä perustamisen tavoitteena oli turvata ammattikalastuksen säilyminen elinvoimaisena edistämällä erityisesti luonnonkalakantojen suojelua ja niiden elvyttämistä sekä sääntelemällä kalastukselle haitallisten eläinlajien kantoja. Tämä kaikki on […]

Lue lisää

Rannikon kansanedustajat: Merimetson aiheuttamat vahingot korvattava

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on uusinut yhdessä kansanedustaja Kristiina Salosen (sd), Anders Norrbackin (r) ja Peter Östmanin (kd) kanssa kirjallisen kysymyksen maa- ja metsätalousministerille valmisteilla olevasta rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamisen uudistavasta lakihankkeesta. – Haluamme yhä vastauksen, miten maa- ja metsätalousministeriö huolehtii, että toimialaansa kuuluvat ammattikalastajat saavat korvauksen merimetsojen aiheuttamista vahingoista, vai huolehtiiko ollenkaan, kertovat […]

Lue lisää

M74-oireyhtymästä kärsivien Itämeren lohien poikaskuolleisuus pystytään ennustamaan uuden mallin avulla

M74-oireyhtymä on Itämeren lohen lisääntymishäiriö, jonka aiheuttaa runsas rasvainen kalaravinto. Tämän seurauksena mädissä on liian vähän B1-vitamiinia eli tiamiinia, ja poikaset kuolevat ruskuaispussivaiheen aikana. Nyt ruskuaispussipoikasten M74-kuolleisuusprosentti voidaan laskea mädin tiamiinin pitoisuudesta Luonnonvarakeskuksessa (Luke) kehitetyn mallin avulla. Tiamiinipitoisuudet voidaan mitata heti kudun jälkeen syksyllä, eli yli puoli vuotta ennen kuin M74-kuolleisuus voidaan todeta ruskuaispussipoikasista. Jo […]

Lue lisää

Liiton toimisto suljettu

Liiton toimisto suljettuna ajalla 19.7. – 6.8.2021. Tänäkin aikana voitte tarvittaessa lähettää sähköposti- tai tekstiviestejä (WhatsApp). Lähde: SAKL 15.7.2021

Unto Eskelisen vapaa sana: Kalan kotimaisuus on ympäristömerkki

Vapaaehtoiset ympäristösertifikaatit ovat tulleet osaksi myös kalataloutta ja sen tuotteita. Kuluttaja näkee ympäristömerkin hyvänä. Se antaa tuotteesta tietoa, jota ei voi saada selville oston tai käytön yhteydessä. Sen, että kala on pyydetty tai viljelty merkin kriteerien mukaisesti. Tuttu leima tuo tunnonrauhan. Laajempi näkymä ei ole yhtä kirkas. Ympäristösertifioinnin palveluntarjoajia on kalapuolellakin paljon. Virginian yliopiston vertailu […]

Lue lisää