Erityisesti Metsähallituksen rooli korostuu kansallispuiston vastuutahona – minkit ja supikoirat se osaa jo kestävästi hoitaa; kiusallisempaa on sitten asettua ammattikalastajien rinnalle hylje-ja merimetsokantojen säätelytoimenpiteissä, kirjoittaa ammattikalastaja.
Vuonna 2011 perustetun Selkämeren kansallispuiston yhtenä perustamisen tavoitteena oli turvata ammattikalastuksen säilyminen elinvoimaisena edistämällä erityisesti luonnonkalakantojen suojelua ja niiden elvyttämistä sekä sääntelemällä kalastukselle haitallisten eläinlajien kantoja. Tämä kaikki on kirjoitettu lakiin ja sitä kautta tuotu myös Selkämeren kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmaan.
Kansallispuiston perustamisen yhteydessä 2011 nykytilan kuvauksessa todettiin jo vuosisatojen mittainen arvokas kalastuskulttuuri, joka on vaarassa kadota. Selkämeren alue on yksi tärkeimmistä ammattikalastusalueista maassamme.
Kalastuselinkeinon vahvuuksina nähtiin kalavesien saatavuus ja kestävän kalastuksen toteutuminen. Haasteet olivat kilpailu tuontikalan kanssa, sekä kalastusta koskevat rajoitukset, säätelyt ja lisääntynyt harmaahyljekanta. Lisäksi 2/3 haastateltavista Selkämeren ammattikalastajista kokivat merimetsokannan vaikeuttavan elinkeinon harjoittamista ja jatkuvuutta.
Kalakantojen kestävän hyödyntämisen suunnittelusta ja seurannasta Selkämeren kansallispuiston alueella vastaa mm. Metsähallitus, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Luonnonvarakeskus (LUKE). Päätavoitteena on edistää erityisesti luonnonkalakantojen suojelua ja niiden elvyttämistä sekä sääntelemällä kalastukselle haitallisten eläinlajien kantoja.
Tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan useiden toimijoiden yhteistyötä: Metsähallitus, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Luke, Suomen ympäristökeskus, kalastusjärjestöt ja kalastusalueet sekä ammattikalastajat. Keskeisinä toimijoina tulevat olemaan myös alueelle 2019 perustetut kalatalousalueet.
Kymmenen vuotta on siis mennyt siitä, kun kansallispuisto perustettiin. Edelleen ammattikalastuksen eteen tehtävät toimenpiteet loistavat poissaolollaan, tästä ammattikalastajat ovat tasaisesti ilmaisseet oman kantansa tuloksetta.
Nyt näiden yllä mainittujen tahojen on aika ryhtyä toimimaan yhdessä Selkämeren kansallispuiston kuuluvien kaupunkien ja kuntien kanssa. On luotava selvät suunnitelmat kalakantojen vahvistamiseksi, sekä haittaeläinten merimetson ja harmaahylkeen kantojen saattamiseksi kestävälle tasolle sekä kalakantojen että ammattikalastuksen näkökulmasta.
Erityisesti Metsähallituksen rooli korostuu kansallispuiston vastuutahona – minkit ja supikoirat se osaa jo kestävästi hoitaa; kiusallisempaa on sitten asettua ammattikalastajien rinnalle hylje-ja merimetsokantojen säätelytoimenpiteissä.
Selkämeren kansallispuiston suurin vetonaula on luonto, joka on tasapainossa ja jossa matkailija voi nauttia paikalisesta kalasta valmistetun aterian tietäen tämän turvaavan ammattikalastuksen säilymisen elinvoimaisena tuleville polville.
Olemme valmiit rakentavaan ja todelliseen ratkaisukeskeiseen yhteistyöhön. Tulevaisuutemme turvaaminen ei saa olla vain kansallispuistolakiin kirjattu tavoite.
Aaltonen Jarno
Ammattikalastaja,