Mikromuovi on Itämeren uusin uhka

Mikromuoveilla tarkoitetaan muovihiukkasia, jotka eivät ole silmin havaittavissa. Hiukkaset voivat olla esimerkiksi pieneksi jauhautunutta muovia tai vaatteiden keinokuituja, jotka kulkeutuvat mereen jätevedenpuhdistamoiden kautta. Suomen ympäristökeskuksen tutkimusalus Muikku sahaa määrätietoista siksakkia Espoon Suvisaaristossa. Itämeren pohjan hapettomuus valkeni tutkijoille jo viime kesänä ja nyt kartoitetaan ongelma-alueen laajuutta. – Tilanne ei ole täysin toivoton. Kestää kuitenkin kymmeniä vuosia […]

Pakkaamattomista elintarvikkeista annettavista tiedoista säädetään tulevaisuudessa kansallisesti

Elintarvikkeista annettavia tietoja koskeva EU-lainsäädäntö on uudistettu asetuksella elintarviketietojen antamisesta kuluttajille. Tätä elintarviketietoasetusta aletaan soveltaa joulukuussa 2014. Elintarviketietoasetuksen soveltamisalaan kuuluvat kaikki loppukuluttajalle ja suurtaloudelle tarkoitetut elintarvikkeet. Asetuksessa säädetään ainoastaan pakattujen elintarvikkeiden osalta, mitä tietoja niistä on annettava ja miten tiedot on annettava. Pakkaamattomien ja ammattikeittiöiden kautta luovutettavien elintarvikkeiden osalta Suomen täytyy kansallisesti säätää, mitä tietoja […]

MMM taipui ympäristöjärjestöjen edessä

Maa- ja metsätalousministeriö antoi eilen asetukset harmaahylkeen eli hallin sekä itämerennorpan metsästyksen rajoittamisesta. –       Maa- ja metsätalousministeriön taipui ympäristöjärjestöjen edessä, Suomen Ammattikalastajaliiton puheenjohtaja Olavi Sahlstén toteaa. Ministeriö näyttää toimivan ympäristöjärjestöjen tahdon mukaisesti, eikä huomioi elinkeinojen tarpeita suojautua hyljekantojen aiheuttamia vahinkoja vastaan. Hylkeet vaikuttavat myös kalakantoihin.   Lausuntokierroksen aikana SAKL totesi, että ministeriön alun perin esittämä […]

Hbl-insändare: Också fiskets synpunkter måste beaktas

Det är intressant att Matti Ovaska vid WWF har bemödat sig att besvara min insändare (Hbl 10.7) och svarat på den (Hbl 18.7). Med 60 års medveten erfarenhet om kustfiskets utveckling anser jag mig ha en del kunskap inom området. Kanske det till och med motsvarar 6 års akademisk utbildning. Gällande kvoten har Matti Ovaska […]

HS-mielipide: Halukkaiden tulee saada nauttia luonnonlohesta

Ko­vin kum­mas­tel­len luim­me hei­nä­kuun kuu­kau­si­liit­tees­tä Mik­ko-Pek­ka Heik­ki­sen jut­tua lo­hen­ka­las­tuk­ses­ta. Heik­ki­sen mie­les­tä luon­non­lo­hel­la sai­si­vat her­ku­tel­la vain ne, joil­la on mah­dol­li­suus mat­kus­taa viik­ko­kau­sik­si Lap­piin loh­ta pyy­tä­mään ja mak­saa ka­la­reis­sus­taan jo­pa tu­han­sia eu­ro­ja. Jos Heik­ki­sen idea to­teu­tui­si, me muut ka­lan­ys­tä­vät jäi­sim­me lo­hes­ta pait­si tai sai­sim­me tyy­tyä an­ti­bioo­teil­la kyl­läs­tet­tyyn nor­jan­lo­heen. Täl­lai­nen eli­tis­ti­nen kä­si­tys sii­tä, ke­nel­le lo­het kuu­lu­vat, so­pii huo­nos­ti […]

Fiskhandlare ser slutet på fiskerinäringen i Österbotten

Jord- och skogsbruksministeriet föreslår licensjakt på 100 östersjövikare per år i Bottniska viken. Orsaken är de ekonomiska förluster som den orsakar fiskare. Fiskhandlaren Tage Snygg på Replot i Korsholm anser att 100 vikare inte är tillräckligt. Han får in mindre och mindre fångster och ser ingen annan förklaring än den ökande sälpopulationen. – Våra inköp […]

merimetso

Merimetsokannassa kasvua

Suomen merialueilla merimetsojen pesiä laskettiin kesällä 2013 yhteensä 18 580, mikä on kahdeksan prosenttia enemmän kuin edelliskesänä. Muista merialueista poiketen Selkämeren pesimäkanta taantui viisi prosenttia. Paikallisesti, esimerkiksi Paraisilla, merikotkien saalistus pienensi merimetsoyhdyskuntien kokoa. Suomen ensimmäinen merimetson pesintä havaittiin vuonna 1996 Suomenlahdella. Kannan kasvu oli aluksi vähäistä, mutta vuosituhannen vaihteen jälkeen kasvu kiihtyi Etelä-Itämereltä suuntautuneen tulomuuton […]

Ensi viikolla

Ensi viikolla tapahtuu muun muassa seuraavaa. 29.7 Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta, viimeinen jättöpäivä

Sinilevien määrä pysynyt vähäisenä

Sinilevähavainnot ovat olleet vähäisiä Suomen merialueilla. Myös järvillä sinilevähavainnot ovat pysyneet vähäisinä, vaikka sinilevähavaintojen määrä on hiukan lisääntynyt viime viikosta. Sinilevähavainnot vähäisiä Suomen merialueilla Sinileväkukintoja esiintyy ajankohtaan nähden pitkäaikaista keskiarvoa vähemmän Suomen merialueilla. Havaintoja vähäisistä sinilevämääristä on muutamalta Saaristomeren ja itäisen Suomenlahden viralliselta seurantapisteeltä. Kansalaiset ovat ilmoittaneet sinilevähavainnoista muutamilta paikoilta Helsingin edustalta, Saaristomereltä ja Uudenkaupungin […]