Hyrräs Katso-tjänst upphör 31.12.2020, byt till Suomi.fi-fullmakt

Skatteförvaltningens Katso-auktorisering tas ur bruk 31.12.2020. Katso-auktoriseringen har använts i Hyrrä för ett en person ska kunna uträtta ärenden elektroniskt för ett företags, en förenings eller någon annan organisations räkning. Anvisningar för e-tjänsterna: Anvisning om hur Suomi.fi-fullmakter tas i bruk i Hyrrä FöretagsFinland-telefontjänsten ger råd om uppgörandet av Suomi.fi-fullmakt, tfn 0295 020 500.

Kalastajaristeilyä ei järjestetä helmikuussa 2021

On Saaristomeren kalatalousryhmän vuoro järjestää seuraava kalastajaristeily helmikuussa 2021. Ryhmän ohjausryhmä on keskustellut asiasta koronatilanteeseen liittyen.  Ohjausryhmä päätyi yksimielisesti ratkaisuun olla järjestämättä risteilyä ainakaan helmikuussa. Perusteluina mm. se, että suuri osa osallistujista kuuluu jo ikänsä puolesta koronan riskiryhmään, minkä lisäksi yksinyrittäjän sairastuminen olisi yritykselle katastrofi. Koronatilannetta seurataan, ja otamme tarvittaessa asian käsittelyyn uudelleen keväällä. Lähde: […]

Ensi viikolla

Ensi viikolla asialistalla muun muassa seuraavat asiat: 30.9. TUKALA:n johtoryhmän kokous (etä) 2.10. Ruokavirasto: EU:n yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) valvontatoimien aloittaminen ja seuraamusjärjestelmän käyttöönotto 2020-perehdytys (Teams)

Jordas jatkaa Pro Kalan hallituksen puheenjohtajana

Pro Kala ry piti 23.9. keväältä siirretyn vuosikokouksensa Pasilassa. Sääntömääräiset asiat olivat kokouksen asialistalla. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Suomen Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Kim Jordas. Yhdistyksen hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: Suomen Ammattikalastajaliiton edustajana Mikael Lindholm, Suomen Kalakauppiasliiton edustajina Kai Röntynen ja Carl-Johan Spring (uusi), sekä muina jäseninä Suomen Kalankasvattajaliiton puheenjohtaja Irja Skytén-Suominen, avainasiakaspäällikkö Tuomo Huotari ja tutkimus- ja kehittämispäällikkö Asmo Honkanen. Yhdistyksen toiminnanjohtajana on Katriina Partanen.

Kalan ulkomaankauppa 2019

Pääkohdat Suomesta vietiin kalaa ja kalatuotteita 87 miljoo­naa kiloa vuonna 2019. Viennin määrä kasvoi noin 1,7 miljoonalla kilolla edellisvuodesta. Viennin arvo, 164 miljoonaa euroa, laski noin 17 miljoonalla eurolla. Norjasta tuodun tuoreen kokonaisen lohen edelleen viennin arvo muualle Eurooppaan laski noin 20 miljoonalla eurolla 137 miljoonasta eurosta 117 miljoonaan euroon. Ihmisravinnoksi vietyjen tuotteiden määrä oli […]

Sverige: EU-förbud mot handel med sälprodukter bromsar säljakten

Den svenska licensjakten på gråsäl går trögt och en anledning är EU-förbudet mot att handla med sälprodukter. 2.000 gråsälar får skjutas i licensjakten, men intresset för jakten är svalt, och en anledning är förbudet mot handel med sälprodukter. P4 Norrbotten rapporterar att det uppskattas finnas mellan 40.000 och 50.000 gråsälar i Sverige. Tilldelningen i licensjakten, som […]

Kalasatamat ovat paikallisen kalantuotannon perusta

Juttu kalasatamien kehittämisestä (esimerkkeinä Reposaari ja Taivassalo) meri- ja kalatalousverkoston sivuilla. Linkki https://merijakalatalous.fi/kalasatamat-ovat-paikallisen-kalantuotannon-perusta/ Lähde: Meri- ja kalatalousverkosto 14.9.2020

MMM asetti kalastuslain toimeenpanon seurantaryhmän

Maa- ja metsätalousministeriö kehittää kalastuslain toimeenpanon ohjausta nimeämällä laajapohjaisen eri sidosryhmistä koostuvan seurantaryhmän. Työryhmän toimikausi on 16.09.2020 – 31.12.2023. Kalastuslain toimeenpanon seurantaryhmän tavoitteena on varmistaa kalastuslain sujuva toimeenpano ja kalastuslain toimivuus kalastusta ja kalakantojen hoitoa ohjaavana lainsäädäntönä. Lisäksi tavoitteena on tehostaa läpinäkyvyyttä ja sidosryhmien välistä yhteistyötä kalastuslain toimeenpanossa. Seurantaryhmän tehtävänä on seurata, edistää ja kehittää […]

Kotimaisen luonnonkalan syömistä tulisi lisätä, mutta kalastajat on ajettu ahtaalle

Suomen ruokapolitiikan muutostarve ekologisempaan suuntaan on ajankohtainen ja koskettaa myös nyt käynnistynyttä biodiversiteettikeskustelua. Suomen ympäristökeskus (Syke) perustelee muutostarvetta ruuantuotannon vaikutuksilla ilmastoon ja vesistöihimme. Yhdistyneet kansakunnat (YK) perustelee muutostarvetta erityisesti luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen tarpeella. Yhteiskunta voi siis uusimman tieteellisen tiedon valossa ohjata paitsi tuotantotapoja myös ruokaostosten kautta kuluttajaa terveellisemmän ja vastuullisemman ympäristönäkökulman huomioimiseen. Ruokaminimi-hankkeen johtopäätöksissään Syke ja […]