Päätoimisia kalastajia Perämerellä on enää noin 60. Hylkeet tekevät verkkokalastuksen lähes mahdottomaksi.
Huonot jääolotItämerellä ovat johtaneet siihen, että itämerennorppa on hakeutunut yhä pohjoisemmaksi. Vain Perämerellä on tarpeeksi jäätä kuuttien synnyttämiseen.
Perämerellä on noin 18 000 itämerennorppaa, 90–100 prosenttia koko populaatiosta. Kanta on Luonnonvarakeskuksen laskentojen mukaan kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa.
Norppakannan kasvu vaikeuttaa huomattavasti kalastusta. Norpat syövät kalaa useita kiloja päivässä, repivät verkkoja ja karkottavat kalasaalista pois.
Itämeren alueella elää lisäksi noin 40 000–54 000 hallia eli harmaahyljettä, jotka niin ikää kalastavat samoilla apajilla ihmisten kanssa.
Suomi aloitti viime vuonna itämerennorpan metsästyksen pyyntiluvalla. Kaudella 2015–2016 kiintiö on sata itämerennorppaa.
”Aiemmin myönnettiin pelkästään vahinkoperusteisia lupia. Useista niistä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti”, ylitarkastaja Jussi Laanikari maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.
Hallin metsästykseenei enää tarvitse Riistakeskuksen myöntämää pyyntilupaa, vaan sitä voidaan metsästää metsästysaikana alueellisen kiintiön puitteissa. Koko Suomen alueella kiintiö on 1050 hallia. Saaliit täytyy ilmoittaa pyynnin jälkeen.
Hallia saa pyytää huhtikuun puolivälistä joulukuun loppuun. Itämerennorpalla metsästysaika on huhtikuun puolivälistä toukokuun loppuun sekä syyskuun alusta lokakuun puoliväliin.
Kalastajat toivovat, että norppiakin voisi metsästää hallin tavoin kesällä ja pidemmälle syksyyn. Laanikari ei näe syytä, miksei pyyntiaikaa voisi pidentää kesällä ja syksyllä. Se vaatii kuitenkin poliittista tahtoa.
”Itämerennorppa luokitellaan kansainvälisesti uhanalaiseksi mutta Suomessa silmälläpidettäväksi”, WWF Suomen merihyljetyöryhmän puheenjohtaja Antti Halkka toteaa. WWF hyväksyy nykyisen norpanpyyntikiintiön, mutta suhtautuu kiintiön nostoon varauksella.
Lähde: MT 6.4.2016