Kalastaja Tom Vanne (1935-2012) aloitti yhdistyksen puheenjohtajana vuoden alussa. Hän työskenteli Partekilla ja Fennialla Paraisilla ennen kuin aloitti rannikkokalastajana Nauvossa. Hän toimi aktiivisesti Åbolands Fiskeriförsäkringsförening -kalastusvakuutusyhdistyksessä vuosina 1990-2000 ja oli mukana Nauvon kuntapolitiikassa muun muassa kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Hän työskenteli Käldingen kalasataman puolesta. Eräs toimialalla kommentoi: Tom oli ”hieno mies”, eräänlainen karisma ympäröi hänet ja kun hän puhui, häntä kuunneltiin.
Tutkimusasemaa perustetaan
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos suunnitteli kalastusteknillisen tutkimusaseman avaamista rannikolle. RKTL kysyi liitolta sopivaa sijaintia, vaikka Vaasa oli sisällytetty suunnitelmiin jo alusta alkaen. Puolustusministeri Ole Norrback, joka vastasi myös kalatalousasioista, veti ilmeisesti kotiinpäin. Liiton hallitus ei halunnut nimetä tiettyä paikkaa, mutta keskustelussa tulivat esiin Hanko, Himanka ja Rymättylä. Lausunnossaan liitto totesi, että RKTL:n biologinen tutkimus on melko korkealaatuista, mutta kalastuselinkeinoa koskeva taloudellinen tutkimus sekä kalatekniikkaa koskeva tutkimus uupuvat käytännössä kokonaan.
Kevätkokous Vaasassa
Liiton vuosikokoukset järjestettiin yleensä Turussa. Kevätkokous järjestettiin tällä kertaa Vaasassa, jotta paikallistoimintaa Pohjanmaalla voitaisiin vauhdittaa. Ministeri Norrbackin poliittinen sihteeri Astrid Thors oli myös kutsuttu puhujaksi kokoukseen. Thorsin kanssa keskusteltiin muun muassa lohenkalastuksen rajoituksista.
Kevätkokouksen julkilausumassaan liitto esitti kahta asiaa. Liittoa huolestuttivat hankkeet, joiden tavoitteena oli lisätä kalatuotteiden tuontia. Lausuma koski erityisesti Valionova Ab:n hanketta neuvostoliittolaisen yhteistyökumppanin kanssa. Epäiltiin, että tämä johtui Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan epätasapainosta. Toisena asiana liitto katsoi, että uusia aluksia rekisteröitiin silakan- ja lohenkalastukseen liian helposti ja uusille yrittäjille maksettiin jopa ”valtionpalkkaa”. Tilanne oli ristiriitainen, sillä alalle haettiin uusia yrittäjiä, vaikka kalastusta rajoitettiin.
Kalastustulolaki hyväksytään
Eduskunta hyväksyi uuden kalastustulolain syksyllä ja se tuli voimaan 1.1.1989. Vuoden toimintakertomuksessa todettiin, että lain odotettiin parantavan kalastajien toimeentuloa. Kalakauppiasliiton historiikki kertoo: Aikaisempaan lainsäädäntöön verrattuna uuteen lakiin tehtiin eräitä tärkeitä muutoksia: rehukalan pyytämiselle asetettiin rajoituksia ja jalostettavaksi tarkoitettujen saaliiden tukea lisättiin. Silakan ja kilohailin monimutkaista sekä paljon kritisoitua hintatukijärjestelmää yksinkertaistettiin. Lakiuudistuksella pyritään turvaamaan kalastajien toimeentulo ja raaka-aineen saatavuus jalostuslaitoksille.
Valkoinen vyöhyke huolestuttaa
Suomella oli ongelmia Ruotsin ja Neuvostoliiton kanssa ns. valkoisella vyöhykkeellä kalastamisesta. IBSFC päätti ensimmäistä kertaa turskakiintiöstä (1989). Suomen osuus oli 4000 tonnia. Lohen osalta kiintiösopimusta ei vielä saatu aikaan.
Osakekauppaa
Raimo Ihander kertoi syksyllä hallitukselle merkinneensä muutamia Sammon osakkeita. Ne myytäisiin osakkeen hinnan ylitettyä 500 markkaa. Siitä huolimatta, että osakkeiden hinta on ylittänyt tämän jo rajan reippaasti, ovat osakkeet edelleen myymättä.
