Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Orian Bondestam on seurannut ammattikalastusta eturivin paikalta jo yli 30 vuotta. Hän on nähnyt alan muuttuvan ja kehittyvän ja uskoo, että kalalle ja kalastajille on kysyntää ja tarvetta jatkossakin.
Monet tärkeät asiat ottivat edistysaskeleita vuoden aikana. Uusi kalastuslaki hyväksyttiin, toimintaohjelma vuosille 2014-2020 saatiin vihdoin panna täytäntöön ja toimijakohtaisesta kiintiöjärjestelmästä keskusteltiin nyt vakavasti. Lähtölupa valmistelulle annettiin.
Pelagiset saaliit olivat alkaneet kasvaa vuonna 2011, ja vuonna 2014 tehtiin taas ennätys. Markkinatilanne kuitenkin heikkeni vuoden kuluessa. EU:n ja Venäjän välinen kauppasota johti siihen, että elintarvikkeiden vienti Venäjälle keskeytyi ja rehusilakan hinta laski myös kotimaisilla markkinoilla. Kaloja lossattiin yhä enemmän ulkomaille kalajauhon raaka-aineeksi.
Liitolla oli useita vieraita vuoden aikana: eduskunnan ympäristövaliokunta, europarlamentaarikko ja ministeriön ylijohtaja. Suureksi kunniaksi oli se, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti vastaan kutsun tutustua ammattikalastukseen vierailulla Naantalissa.
Kalastuksen tilanne oli kaksijakoinen. Pelagisen kalastuksen puolella oltiin optimistisia, mutta rannikkokalastuksen tilanne synkkeni entisestään.
Markku Saha Porista. Toimittaja, valokuvaaja ja työskennellyt ammattikalastuksen kehittämisen parissa monta vuotta. Ollut mukana monessa liiton hallinnoimassa hankkeessa.
Talvi oli taas ankara, mikä aiheutti haasteita troolaukselle. Lohiasiaa käsiteltiin jälleen. Ympäristölobbaus lisääntyi voimakkaasti.
Vuoden pääteema oli 7 %, eli kotimaisen pyydetyn kalan vähäinen osuus kalan kulutuksesta. Työtä kalastuslain parissa jatkettiin.
Merituulivoima alkoi huolestuttaa liittoa. Suomalaisten kalastusyritysten lisääntynyt ulkomainen omistus herätti keskustelua. Kalastuslain kokonaisuudistus alkoi toden teolla ja siitä annettiin välimietintö. Nord Stream AG:n kanssa tehtiin sopimus.
Puheenjohtajan rooli organisaatiossa on erittäin keskeinen. Puheenjohtajan rinnalle tarvitaan myös aktiivinen varapuheenjohtaja.
Vuosien varrella liitto on rakentanut mallin millä varapuheenjohtaja valitaan hallituksen jäsenistä. Jos puheenjohtaja on suomenkielinen, valitaan ruotsinkielinen varapuheenjohtaja ja toisin päin. Lena Talvitie, Tor-Erik Johansson ja Mikael Lindfors ovat toimineet varapuheenjohtajina viimeisen kahden vuosikymmenen aikana.
