EU-komission 21.2.2023 antaman tiedonannon mukaan visiona on, että viimeistään vuoteen 2050 mennessä EU:n kalastus- ja vesiviljelyalan on oltava kestävä, taloudellisesti kannattava ja maailmanlaajuinen esimerkki hyvästä hallintotavasta, jolla on neutraali CO2 -jalanjälki.
Suomen kansallisena tavoitteena on vähentää hiilidioksiinipäästöt 60 % vuoteen 2030 ja olla hiilineutraaleja vuonna 2035.
Viimeisen vuoden aikana korkeat polttoaineiden hinnat ovat herättäneet keskustelua ja huolta kalastuselinkeinon piirissä. Energian hinnan nousu johti siihen, että esimerkiksi dieselpolttoaineen hinta yli kaksinkertaistui vuonna 2022 verrattuna vuoden 2021 keskihintaan.
Vastatakseen ajankohtaiseen keskusteluun, Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry tilasi Tutkimuksen ja kalastuksen kumppanuushankkeen (TUKALA) puitteissa esiselvityksen kalastusaluksien vähänpäästöisistä energiaratkaisuista.
Esiselvityksen tarkoituksena oli tutkia, minkälaisia mahdollisuuksia on suomalaisissa kalastusaluksissa käyttää sähköä tai vaihtoehtoisia polttoaineita. Lähtökohtana on ollut kartoittaa aluksien nykytilanne, miettiä mahdollisia ratkaisuja, joilla tulevaisuuden alukset voisivat olla energiatehokkaampia, sekä selvittää mikä on teknologian kehitysaste tänä päivänä.
Suomalaisen kalastusaluslaivaston pienuus ja ikä tuo mukanaan erittäin suuren haasteen ja kalastusyrittäjien korkea keski-ikä vaikuttaa mahdollisuuksiin tulevaisuuden investointeihin.
Käytössä olevista teknologioista ja energiamuodoista esiselvityksessä tarkasteltiin sähköä, metanolia, vetyä, ammoniakkia sekä muita bio- ja synteettisiä polttoaineita. Muutamia esimerkkiratkaisuja eri alustyypeille esitellään ja havainnollistetaan, ja esitellään myös niiden kustannusvaikutuksia. Esiselvityksen tarkoituksena ei ollut analysoida laajemmin yksittäisiä ratkaisuja, vaan se antaa yleiskäsityksen vaihtoehdoista, olemassa olevasta tekniikasta sekä kehityssuunnista. Esiselvityksessä on mukana myös esimerkkejä toteutuneista projekteista lähialueella ja maailmalla.
Selvityksessä ei esitetä vakioratkaisuja, mutta tuodaan esille, että kaikki ratkaisut vaativat suuria investointeja ja myös vaihtoehtoisten polttoaineiden hinnat ovat, ainakin tällä hetkellä, huomattavasti korkeammat kun bensiinin ja dieselin. Sähkön käytön suhteen voidaan saada säästöjä energian hinnassa, mutta ratkaisu vaati myös latausinfran kehitystä. Akkutekniikan suhteen tarvitaan myös kehitystä, koska tällä hetkellä akkujen paino ylittää, ainakin pienempien aluksien ja veneiden kantavuuden. Maailmalta löytyy esimerkkejä ratkaisuista, mutta olisi erittäin tärkeää myös kehittää suomalaiseen kalastukseen soveltuvia ratkaisuja.
Vaikka esiselvityksessä todetaan, että nykyisten kalastusyrittäjien mahdollisuudet tehdä suuria investointeja uuteen energiatekniikkaan ovat hyvin rajoitettuja, kehitys päästöttömään energiankäyttöön on pakko toteuttaa myös kalataloudessa. Jotta kalastusyrittäjillä olisi mahdollisuuksia sopeutua uusiin vaatimuksiin, tulisi mahdollisimman nopeasti aloittaa laajempi elinkeinon jatkuvuuden turvaavien ratkaisujen kehitystyö millä ylläpidetään Suomen huoltovarmuutta ja kotimaisen kalan saatavuutta.
Suomen kalatalouden energiasiirtymälle tulisi laatia mahdollisimman pian konkreettinen tiekartta.
Liiton kantana on myös, että siirtymä vaati merkittäviä muutoksia EU:n tukilainsäädäntöön (Euroopan meri-, vesiviljely- ja kalatalousrahaston EMKVR laivastoa koskevat tukiehdot) ja laivaston kapasiteettia koskeviin sääntöihin. Jotta tulevaisuudessa voidaan taata kotimaisen kalan tarjonta kuluttajille, on myös suomalaisen kalastuselinkeinon toimintamahdollisuudet turvattava.
Esiselvitys: Kalastusaluksien uudet vähäpäästöiset energiaratkaisut PDF
Förstudie: Nya utsläppssnåla energilösningar för fiskefartyg PDF
Oy Ove Rönnberg Ab, Niklas Rönnberg
Lisätietoja: Komission tiedonanto EU:n kalastus- ja vesiviljelyalan energiasiirtymästä 21.2.2023 PDF
Lähde: SAKL 19.4.2023