Kymen Sanomat julkaisi 7.11. pienen jutun ”Syö kalaa vastuullisesti”. Kehotus on hyvä ja tarpeellinen, mutta juttu perustui kokonaan WWF:n suosituksiin, jotka ovat varsin yksipuolisia ja kiistanalaisia.Hylkeet jättävät aina kalastajille jotain, mutta nämä aktivistit uhkaavat viedä kalastajilta kaiken. WWF:n listalla vältettävien kalojen listalle on päätynyt muun muassa Itämeren villi lohi. ”Villiksi” loheksi WWF luokittelee myös ne […]
Neljän lohikalan alamitat nousevat ja nieriä rauhoitetaan Vuoksen vesistöalueella kokonaan vuoden 2014 alusta lähtien. Valtioneuvosto hyväksyi tänään asiaa koskevan kalastusasetuksen muutoksen. Luonnonvesistä pyydettyjen kalojen uudet alamitat 1.1.2014 lähtien ovat meritaimenella ja järvilohella 60 senttimetriä. Järvitaimenen uusi alamitta leveysasteen 67º00’N eteläpuolisissa vesissä on 60 senttimetriä ja pohjoispuolisissa vesissä 50 senttimetriä. Harjuksen alamitta nousee leveysasteen 67º00’N eteläpuolisissa […]
Ensi viikolla tapahtuu muun muassa seuraavaa. 18.11 Suomenlahden kalastuksen MSC-sertifioinnin arviointihanke, ohjausryhmän kokous 18.11 Kansallinen lohistrategia, työryhmän mietintö valmistuu (?) 20.11 Elinkeinokalatalouden vaikuttavuus, ryhmän suunnittelukokous 20.11 Luonnonvarakeskuksen sidosryhmäfoorumi 21.11 Elinkeinokalatalouden toimintaohjelman (2014-2020) valmistelutyöryhmä 22.11 Lausuntopyyntö luonnoksesta MMM:n asetukseksi ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta annetun MMM:n asetuksen muuttamisesta, viimeinen jättöpäivä 22.11 SAKL:n hallituksen kokous 4/2013, Tampere
Jos jäiden tulo viivästyy, revittyjä verkkoja nostellaan vielä tammikuussa. Hylkeiden aiheuttama haitta kalastukselle on suurimmillaan. Hylkeet alkavat käydä verkoilla vesien kylmetessä lokakuussa. Vasta jäiden tulo karkottaa hylkeet ulkovesille. – Melkein täytyy sanoa, että toivotonta taistelua. Kalastajat siirtyvät syvemmälle saaristoon ja hylkeet seuraavat perässä. Kohta ollaan ihan kaislikossa, sanoo kalastaja Heikki Eskelinen. Hän on Suomen Ammattikalastajien […]
Vain turskan kalastuksen erityisluvalla kalastavilla on oikeus Itämerellä kalastamiseen neuvoston asetuksen (EY) N:o 2187/2005 artiklan 3 mukaisesti sallituilla turskapyydyksillä. Turskankalastuksen erityisluvat myönnetään ministeriön asetuksessa (949/2010) säädetyllä tavalla. Erityislupaa koskevat hakemukset käsitellään ELY-keskuksissa. Kalastusaluksella on pidettävä jäljennöstä erityisluvasta. Maa- ja metsätalousministeriö ylläpitää internetsivuillaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1098/2007 artiklan 10.3 mukaista luetteloa niistä aluksista, joille tällainen […]
Suomalaisista 94 prosenttia syö kalaa ja kolme neljästä suomalaisesta haluaisi syödä kalaa nykyistä enemmän. Kalaa syödään sekä maun että terveellisyyden vuoksi. Vastaajista 97 prosenttia pitää kalaa terveellisenä ja 95 prosenttia maukkaana ruokana. Tärkeimmäksi, 98 prosenttia vastaajista, valintakriteeriksi kalaa ostettaessa nimettiin laatu ja tuoreus, sen sijaan lohikalojen tärkeimmäksi valintakriteeriksi nousi hinta. Vastaajista 68 prosenttia totesi ostavansa […]
Ensi viikolla tapahtuu muun muassa seuraavaa. 13.11 Lähiruoka -seminaari, eduskunta
Suomessa kalastuksen hallinta on murroksessa. Ammattikalastajien määrä on vähentynyt ja huomio on kääntymässä virkistyskäyttöön sekä kalakantojen ja eläinten suojeluun. Kalastuksen hallintaan liittyvä päätöksenteko loitontuu kalavesien ääreltä kansalliselle ja kansainväliselle tasolle. Yhteiskuntatieteiden maisteri Pekka Salmi toteaakin Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa, että kalastuselinkeinon ja kalavesien hallinnan keskeinen haaste on, kuinka sovitetaan yhteen yhä monimuotoisemmiksi käyneet tarpeet ja […]
Natura 2000 områden blir regelrätta naturskyddsområden så småningom och det här påverkar jakten och fisket i områdena. Det här skriver Vasabladet och Österbottens tidning idag. Tidningarna skriver att enligt förslaget till statsrådet blir tumregeln att all jakt och allt fiske utom mete och pilkning förbjuds i alla nya statliga skyddsområden som inrättas söder om linjen […]
Kuntien vastuulla oleva ympäristöterveydenhuolto on koottu onnistuneesti suurempiin yksiköihin viimeisten kymmenen vuoden aikana. Yhdistäminen aloitettiin valtioneuvoston vuonna 2003 tekemän periaatepäätöksen pohjalta. Vuonna 2002 yksiköitä oli kunnissa yli 270, kun niitä ensi vuoden alussa on arviolta 65. Lähes kaikki yhdistymiset on tehty kuntien vapaaehtoisilla päätöksillä, vain yhdessä tapauksessa valtioneuvosto on käyttänyt mahdollisuuttaan määrätä kunnat yhteistoimintaan. – […]
