Hyljekarkottimet testissä Söderbyssä

SÖDERBY Loviisan edustan merialueella Söderbyn länsipuolella sijaitsevan Viborgsholmenin ja itäpuolella sijaitsevan Simppusaaren lähistölle on sijoitettuna kaksi kelluvaa lauttaa, josta on laskettu Lindholmin push-up rysien viereen noin kymmenen metrin syvyyteen kaksi lähetinyksikköä.Ämyrit lähettävät veden alla korkeataajuisia äänipurskeita, jotka ihmiskorvalla kuultuna kuulostavat lähinnä heinäsirkan siritykseltä. Kuuntele tästä ääninäyte: ”Korkeataajuisia äänipurskeita” Todellisuudessa ääniskaala ulottuu korkeammalle kuin ihmiskorva kykenee kuulemaan, […]

Lue lisää

Hyljekarkottimet testissä Söderbyssä

SÖDERBY Loviisan edustan merialueella Söderbyn länsipuolella sijaitsevan Viborgsholmenin ja itäpuolella sijaitsevan Simppusaaren lähistölle on sijoitettuna kaksi kelluvaa lauttaa, josta on laskettu Lindholmin push-up rysien viereen noin kymmenen metrin syvyyteen kaksi lähetinyksikköä.Ämyrit lähettävät veden alla korkeataajuisia äänipurskeita, jotka ihmiskorvalla kuultuna kuulostavat lähinnä heinäsirkan siritykseltä. Kuuntele tästä ääninäyte: ”Korkeataajuisia äänipurskeita” Todellisuudessa ääniskaala ulottuu korkeammalle kuin ihmiskorva kykenee kuulemaan, […]

Lue lisää

Lohikesällä oli lupaava alku

Vaikka kesän 2018 lohivaellus alkoi vilkkaasti, Tornion- ja Simonjokeen on noussut lohia kudulle selvästi vähemmän kuin vuosina 2014−2016, mikä saattaa heikentää tulevaa poikastuotantoa. Nykyiset lohimäärät ovat silti runsaampia kuin 1980-luvulta aina 2010-luvun alkuun asti. Tornion- ja Simojoella lohimäärät vaatimattomia vilkkaan alun jälkeen Kutuvaelluksen alku oli Tornionjoella ja Simojoella lupaava. Suuria lohia oli ajankohtaan nähden runsaasti […]

Lue lisää

Lohikesällä oli lupaava alku

Vaikka kesän 2018 lohivaellus alkoi vilkkaasti, Tornion- ja Simonjokeen on noussut lohia kudulle selvästi vähemmän kuin vuosina 2014−2016, mikä saattaa heikentää tulevaa poikastuotantoa. Nykyiset lohimäärät ovat silti runsaampia kuin 1980-luvulta aina 2010-luvun alkuun asti. Tornion- ja Simojoella lohimäärät vaatimattomia vilkkaan alun jälkeen Kutuvaelluksen alku oli Tornionjoella ja Simojoella lupaava. Suuria lohia oli ajankohtaan nähden runsaasti […]

Lue lisää

image001 1

Itä­me­ren en­sim­mäi­nen ko­to­pe­räi­nen ka­la­la­ji sai ni­men

Helsingin yliopiston tutkijat tunnistivat ja nimesivät uuden kotoperäisen kalalajin ”Itämeren kampelan” Itämeressä. Kalalajin latinankieliseksi nimeksi tuli Platichthys solemdali. ”Itämeren kampela” Platichthys solemdali on ensimmäinen kotoperäinen eli endeeminen kalalaji, joka on kuvattu Itämerestä, ja vasta toinen kotoperäinen laji Itämerelle kun huomioidaan muutkin eliöt ja kasvit. Se että Euroopan vesistä, ja varsinkin lajiköyhästä Itämerestä, vuosisadan kestäneen luonnontieteellisen tutkimuksen jälkeenkin […]

Lue lisää

image001 1

Itä­me­ren en­sim­mäi­nen ko­to­pe­räi­nen ka­la­la­ji sai ni­men

Helsingin yliopiston tutkijat tunnistivat ja nimesivät uuden kotoperäisen kalalajin ”Itämeren kampelan” Itämeressä. Kalalajin latinankieliseksi nimeksi tuli Platichthys solemdali. ”Itämeren kampela” Platichthys solemdali on ensimmäinen kotoperäinen eli endeeminen kalalaji, joka on kuvattu Itämerestä, ja vasta toinen kotoperäinen laji Itämerelle kun huomioidaan muutkin eliöt ja kasvit. Se että Euroopan vesistä, ja varsinkin lajiköyhästä Itämerestä, vuosisadan kestäneen luonnontieteellisen tutkimuksen jälkeenkin […]

Lue lisää

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelma 2014-2020 logo

Kalastuksen kehittämistilaisuus 17.8.2018 Turussa

Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuusohjelma (TUKALA) järjestää perjantaina 17.8.2018 klo 10.00-15.00 Turussa (Marina Palace Hotel, Linnankatu 32) tilaisuuden, jossa käydään läpi käynnissä ja alkamassa olevat toimet TUKALA-hankkeen puitteissa. Tilaisuudessa käsitellään myös muita ehdotuksia ja ideoita kalastuksen kehittämiseksi. Asiasta kiinnostuneet kalastajat ovat tervetulleita tilaisuuteen kuulemaan ja keskustelemaan kalastuksen kehittämisestä ja antamaan oman panoksensa yhteisessä työssä. Huom! Ennakkoilmoittautuminen välttämätön, sähköpostitse sakl@sakl.fi tai […]

Lue lisää

Kala voi olla ympäristölle ystävällisin proteiininlähde

Kotimainen järvikala on jäänyt vegevallankumouksen jalkoihin. LIHANTUOTANTOON liittyvät ympäristöongelmat ja eettiset kysymykset kiinnostavat kuluttajia. Tilannetta heijastelee monenlaisten kasviproteiinivalmisteiden suosion kasvu viime vuosina. Riippumatta siitä, onko proteiini peräisin lihasta, kalasta, äyriäisistä vai kasviksista, proteiinin tuotantoon liittyy aina ympäristöä rasittavia tekijöitä, kuten lannoitteiden ja torjunta-aineiden aiheuttamaa rasitusta maaperälle ja vesistöille sekä polttoaineiden ympäristöpäästöjä. Eri proteiininlähteiden ympäristöystävällisyyden arviointi vaatiikin […]

Lue lisää

Kala voi olla ympäristölle ystävällisin proteiininlähde

Kotimainen järvikala on jäänyt vegevallankumouksen jalkoihin. LIHANTUOTANTOON liittyvät ympäristöongelmat ja eettiset kysymykset kiinnostavat kuluttajia. Tilannetta heijastelee monenlaisten kasviproteiinivalmisteiden suosion kasvu viime vuosina. Riippumatta siitä, onko proteiini peräisin lihasta, kalasta, äyriäisistä vai kasviksista, proteiinin tuotantoon liittyy aina ympäristöä rasittavia tekijöitä, kuten lannoitteiden ja torjunta-aineiden aiheuttamaa rasitusta maaperälle ja vesistöille sekä polttoaineiden ympäristöpäästöjä. Eri proteiininlähteiden ympäristöystävällisyyden arviointi vaatiikin […]

Lue lisää

Odotettavissa hyviä muikkusaaliita etelässä, pohjoisessa heikompia

Muikku on sisävesiemme tärkein talouskala. Luonnonvarakeskuksen (Luke) muikkuseurannan vuoden 2018 tuloksista käy ilmi vahvat muikkukannat Länsi-Suomen järvissä ja heikommat saaliit Oulun korkeudelta pohjoiseen. Valtaosa muikkusaaliista on yleensä edellisenä keväänä kuoriutunutta kalaa. Tänä kesänä ja tulevana talvikautena kalastetaan siis pääasiassa muikkuvuosiluokkaa 2017. − Hottaa, eli ensimmäistä vuottaan elävää muikunpoikasta, tulee kuitenkin esiintymään saaliissa jo tämän kesän […]

Lue lisää