MMM: Lausuntopyyntö kalatalouden kriisitukiasetuksesta

Maa- ja metsätalousministeriö pyytää 5.8. lausuntoa valtioneuvoston asetuksesta kalastus- ja vesiviljelyalan yrityksille Ukrainaan kohdistuneesta Venäjän hyökkäyksestä johtuvan taloudellisen tilanteen heikentymisen perusteella myönnettävästä avustuksesta (ehdotus). Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi Suomen kalatuotteiden, elävien kalanpoikasten ja kalanrehujen viennistä suuri osa menetettiin. Viennin kokonaisarvosta noin puolet (n. 36 milj. euroa vuonna 2021) on tullut Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta. […]

Hylje- ja merimetsokorvausten määräaikainen hakumenettely aukeaa syyskuussa

Maa- ja metsätalousministeriö avaa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston määräaikaisen hakumenettelyn hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien saalisvahinkojen korvaamiseksi. Haun on tarkoitus avautua 1.9. ja päättyä 1.11.2022. Määräaikaisessa hakumenettelyssä voi hakea korvausta vuonna 2021 syntyneisiin hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamiin saalisvahinkoihin. Tuki perustuu hakijan vuoden 2021 rannikkokalastussaaliin laskennalliseen arvoon. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä rahaston tietojärjestelmään (www.ruokavirasto.fi/hyrra) puoleenyöhön […]

Tynkä

Hyvää kalastusta mutta vain hetken. Erikoinen oli kevät-kesä 2022 säiden ja kalastuksen osalta. Ensin kylmää ja tuulista, sitten kuukauden hyviä kelejä ja kohtuu kalastusta. Sitten Juhannuksesta ”pam” tyrmäyshelle, joka lopetti kalan tulon täysin käyttämilläni lohipyydyksillä. Sesonki oli tynkä (lyhyin) mitä muistan koskaan olleen. Vielä tosin on mahdollisuus hieman saada kalaa jos viilenee huomattavasti, mutta ei kuitenkaan helteen aiheuttama […]

MMM: Lausuntopyyntö maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta itämeren norpan metsästyskiintiöksi metsästysvuodelle 2022–2023

MMM pyytää lausuntoa 20.7. mennessä ministeriön asetusluonnoksesta itämeren norpan metsästyskiintiöksi metsästysvuodelle 2022–2023. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädettäisiin metsästysvuodelle 2022–2023 suurin sallittu saalismäärä itämeren norpan alueellisen kiintiön rajoissa sallittavaan metsästykseen. Asetuksella säädettävä suurin sallittu saalismäärä ei ole määrä, joka tulisi saavuttaa, vaan se asettaa metsästykselle määrää koskevan rajoituksen. Itämeren norpan metsästykseen ei enää tarvita Suomen riistakeskuksen […]

Saga Fursin kesäkuun verkkohuutokaupan välitysmyynnin arvo 92 miljoonaa euroa

Saga Fursin 13.6. alkanut huutokauppa päättyi tiistaina 21.6. ketunnahkojen myyntiin. Verkkohuutokauppaan osallistui noin 100 ostajaa, ja valtaosa ostoista tehtiin yhtiön päämarkkinalle Kiinaan. Ostoja tehtiin myös Euroopan muotiteollisuudelle sekä Etelä-Koreaan ja Turkkiin. Huutokaupassa tarjolla olleista 5 miljoonasta minkinnahasta myytiin noin 55 % ja 560 000 ketun- ja suomensupinnahasta noin 55 %. Huutokaupan välitysmyynnin arvo oli 92 miljoonaa […]

Vesiviljely 2021

Vuonna 2021 Suomessa kasvatettiin 14,4 miljoonaa kiloa kalaa ihmisravinnoksi. Kokonaistuotannon määrä oli noin 0,7 miljoonaa kiloa pienempi kuin vuonna 2020. Kirjolohta tuotettiin 13,5 miljoonaa kiloa, joka on 94 prosenttia koko ruokakalatuotannosta. Viljellyn siian tuotanto oli 0,7 miljoonaa kiloa, reilut 0,1 miljoonaa kiloa edellistä vuotta enemmän. Muita viljeltyjä ruokakalalajeja tuotettiin yhteensä noin 0,16 miljoonaa kiloa. Kirjolohen […]

MMM ehdottaa muutoksia kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmään

Kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmään ehdotettavista muutoksista keskeisimmät ovat trooli- sekä lohenkalastuksen siirrettävien käyttöoikeuksien muuttaminen toistaiseksi voimassa oleviksi sekä se, että järjestelmää ei enää sovellettaisi vuoden 2026 jälkeen silakan rysäkalastukseen. Ehdotettuja muutoksia koskeva luonnos hallituksen esityksestä lain muuttamiseksi on lausunnolla 12.8.2022 saakka. Kaupallisen kalastuksen siirrettävät käyttöoikeudet ja niiden perusteella myönnettävät toimijakohtaiset kalastuskiintiöt ovat nyt olleet voimassa 5 […]

Eduskunta hyväksyi vuoden 2022 toisen lisätalousarvion

Eduskunta hyväksyi täysistunnossa 28. kesäkuuta vuoden 2022 toisen lisätalousarvion valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisesti.​ Mietintöön sisältyi kolme vastalausetta.​ Vuoden 2022 toinen lisätalousarvioesitys on poikkeuksellisen suuri, mikä johtuu Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan synnyttämistä määrärahatarpeista. Toinen lisätalousarvio lisää valtion nettolainanoton tarvetta 1,3 mrd. eurolla. Lisäyksiä on tulossa erityisesti puolustuskyvyn vahvistamiseen ja huoltovarmuuden parantamiseen. Lisätalousarviota on tarkoitus soveltaa heinäkuun​ alusta alkaen.​​ Valtionvarainvaliokunnan kirjaus kalataloudesta: Valiokunta pitää […]