Tällä viikolla sitten EU ”saavutti poliittisen yhteisymmärryksen kalastuskiintiöistä” ja Suomen hallituksen esitys kalastusvakuutusjärjestelmän osittaisesta alasajosta tuli eduskunnan pöydälle käsiteltäväksi.
Lopputulos kiintiöiden osalta oli odotettu. Eniten vääntöä käytiin turskasta. Tanska ja Saksa, jotka kantoivat huolta myös elinkeinon ihmisistä, pitivät komission esittämiä rajuja leikkauksia liian suurina. Kiintiöt pienenivätkin ehdotettua jonkin verran vähemmän, ja myös vapaa-ajankalastukseen asetettiin lopulta päiväkiintiö läntisellä alueella. Tilanne on tukala erityisesti eteläisen Itämeren ammattikalastajille. Tanskan kalastajat kokoontuvatkin kriisikokoukseen tilanteen takia.
Pelagiset kiintiöt päätettiin ehdotuksen mukaan, paitsi että kilohailikiintiö suureni ehdotettua vähemmän. Tällä haluttiin varmistaa, että kilohaili pysyy kestävässä tilassa, jolloin myös EU-sääntöjen mukaista 9 prosentin joustomahdollisuutta voidaan käyttää.
Pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiö pysyi nykyisellä matalalla tasolla vaikka komissio oli esittänyt 10 prosentin lisäystä. Suomenlahden lohikiintiö pienentyi odotettua vähemmän Viron toiminnan ansiosta. Lohikiintiöissä näkyy Suomen (ja Ruotsin) poliittinen tahto vähentää kaupallinen lohenkalastus minimiin, ja Pohjanlahdella jo pitkään harjoitettu ammattikalastajia kohtaan nuiva politiikka siirtyi nyt myös Suomenlahdelle. Helpotusta ei valitettavasti ole näköpiirissä, ei Pohjanlahdella eikä Suomenlahdella.
Hallituksen esitys kalastusvakuutustukilain muuttamisesta on sitten oma tarinansa. Esitys oli kesällä lausuntokierroksella. Maa- ja metsätalousministeriö ei ole huomioinut kalastusjärjestöjen, vakuutusyhdistysten tai Varsinais-Suomen ELY-keskuksen esille tuomia asioita vaan vie hanketta armottomasti eteenpäin.
Kyse onkin puhtaasta Sipilän hallituksen säästötoimesta, jota ministeri Tiilikainen ja hänen virkamieskuntansa orjallisesti ajavat. Eduskunnan lähetekeskustelussa jopa ihmeteltiin, miten tämä käy yhteen juhlapuheiden sinisen biotalouden vuodatusten kanssa. Samaa täälläkin on ihmetelty.
Olisi ollut ministeriöltä ryhdikästä, jos lain perusteluissa olisi pysytty säästöpuheissa, eikä keksitty kaikenlaisia muunneltua totuutta sisältäviä perusteluja ja arvioita elinkeinon tilasta.
On tosi paksua, että ministeriö esimerkiksi väittää, että erään jalostusyrityksen maustesilakkavienti korvaa Venäjä-EU kauppasodasta koituneet kymmenien miljoonien kilojen pakastesilakoiden tulonmenetykset. Eihän tässä mitään huolta ole, ministeriö tuumaa, ja heittää troolareiden pyydykset ulos vakuutusjärjestelmästä
Ja ei tässä kaikki. Arvatkaa mikä pelastaa rannikkokalastuksen leikkaukset? Suora lainaus: ”Rannikolla tapahtuvaa kalastusta tukee lisäksi lohikannan myönteinen kehitys erityisesti Tornionjoella”. Jaaha. Mitenköhän se on tukenut? Kiintiöitä on leikattu ja leikataan lisää ensi vuonna Suomenlahdella ja uusia koiruuksia on suunnitteilla.
Tällainen kirjoittelu on selkeä loukkaus elinkeinoa, yrittäjiä ja kalastajia kohtaan.
