Vuoden pääteema oli 7 %, eli kotimaisen pyydetyn kalan vähäinen osuus kalan kulutuksesta. Työtä kalastuslain parissa jatkettiin.

Kalastuslakityöryhmä antaa välimietintönsä

Kalastuslain kokonaisuudistuksen työryhmä antoi väliraporttinsa joulukuussa 2009. Ministeriö antoi liitolle tehtäväksi kalastuslain uudistusta käsittelevän seminaarin järjestämisen.

Seminaari järjestettiin 19.1. Turussa ja osallistujia oli yli 100. Seminaarin tarkoituksena oli käsitellä uudistusta elinkeinon näkökulmasta. Toimitusjohtaja Kim Jordas esitteli ammattikalastusraportin (Ammattikalastus 2015) tuloksia ja hallinnon epäonnistuneita yrityksiä rannikkokalastuksen pelastamiseksi. Seminaarin toinen pääteema oli ammattikalastajien pääsy kalavesille sekä perustuslaillinen omistusoikeuden suoja. Uusi termi kaupallinen kalastaja herätti myös keskustelua, erityisesti oikeus erilaisiin tukitoimenpiteisiin.

Liiton puheenjohtaja Olavi Sahlstén kommentoi kalastuslain uudistusta 19.1.2010 Turussa. Kuva: Markku Saiha.

Työryhmä sai myöhemmin lisäaikaa työlle. Työ eteni nimittäin äärimmäisen hitaasti. Aikomuksena oli saada valvontaa koskevat määräykset kuntoon ja muut osat lykättiin seuraavalle vaalikaudelle.

Kalaviikko 2010

Kalaviikko 2010 järjestettiin 20.-21.1. sekä Turussa että Turku-Tukholma-Turku-risteilyllä Työtä ja toimeentuloa kalataloudesta -teemalla. Käytännön järjestelyistä vastasi tällä kertaa Kalatalouden Keskusliitto.

Ministeri Sirkka-Liisa Anttila ilmaisi avajaispuheessaan huolensa rannikkokalastuksen tulevaisuudesta. Vaikka konkreettisia toimia ei ollut tarjolla, jätettiin ovi auki tulevia muutoksia varten. Jos kalansaalista voitaisiin tasata pyyntiponnistusta lisäämättä, niin olisin valmis harkitsemaan sellaisten muutosten tekemistä asetukseen, ministeri sanoi.

Kalaviikon aikana Pro Kala jakoi tunnustuksensa suomalaisille rannikkokalastajille, jotka suurista toimintaedellytysten muutoksista ja uusista haasteista huolimatta jatkavat vaativan ammattinsa harjoittamista ja tuottavat suomalaista luonnonkalaa ruokapöytään.

Kaksi tyytyväistä palkinnonsaajaa, vasemmalla Karl-Erik Norrgård ansioistaan kalankasvatuksessa ja oikealla Olavi Sahlstén joka vastaanotti palkinnon rannikkokalastajien puolesta. Kuva: Kalaviikko 2010.

Jäätalvi ja kalastusrajoituksia

Talvi 2009-2010 oli kylmä ja jäätilanne rajoitti troolausta. Itämeren eteläiseen osaan varattu kiintiöosuus kalastettiin jo helmikuun puolivälissä ja kalastus alueella kiellettiin. Kovan jäätalven vuoksi monet troolarit pysyivät satamassa useita viikkoja, jotkut jopa kuukausia. Olen kalastanut troolareilla 43 vuotta ja tämä on kolmas näin vaikea talvi koko aikana, totesi troolari Nessien omistaja Pekka Valtanen. Talvi 86-87 oli vielä haastavampi.

Rannikko- ja sisävesikalastajat pääsivät kuitenkin harjoittamaan nyt talvikalastusta. Ankara talvi vaikutti myös siihen, että turkishuutokaupassa Vantaalla rikottiin kaikki aiemmat ennätykset.

Lohesta keskusteltiin jälleen kerran Reposaaressa 8.2.2010. Liitto kuvasi kokousta tuloksettomaksi. Kuva: Markku Saiha.

7 % -kampanja

Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti helmikuussa kansallisen ammattikalastusohjelman 2015. Tahdonilmaisua, päiväunia vai lopultakin toimenpiteitä, kysyi liitto kommentissaan ohjelmasta. Liitto totesi, että rannikkokalastuksen pelastamiseksi pitäisi kiireellisesti ryhtyä toimenpiteisiin.

Samassa yhteydessä liitto totesi, että vain 7 prosenttia suomalaisesta kalankulutuksesta on kaupallisesti pyydettyä kotimaista kalaa. Liiton puheenjohtaja Olavi Sahlstén katsoi, että seitsemän prosentin omavaraisuusaste on hätkähdyttävä. Toivomme, että maa- ja metsätalousministeriö sekä muu hallinto tajuaa tilanteen vakavuuden, Sahlstén sanoi.

Liitto painatti postikortteja 7 % -teemalla. Jäsenillä ja muilla kiinnostuneilla oli mahdollisuus lähettää kortteja ministerille. Tarkoituksena oli muistuttaa ministeriä rannikkokalastuksen tukalasta tilanteesta. Ministeri sai keväällä suuren määrän postikortteja, joista osassa oli henkilökohtaisempia terveisiä. 7 % -motto toimi myös hyvin. Se alkoi näkyä paremmin eduskunnan valiokuntien ja poliitikkojen lausunnoissa.

Vuosikokouksessa Tampereella maaliskuussa käsiteltiin myös tilannetta alalla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Jari Setälä teki selvityksen tilanteesta ja tulevista suuntauksista. Selvitys oli osa kalastuslain uudistusta ja herätti vilkasta keskustelua kokouksessa.

Vuosikokouksessa kritisoitiin voimakkaasti sitä, miten ministeri Anttila oli käsitellyt ammattikalastukseen liittyviä asioita. Ammattikalastus on vähän samassa tilanteessa kuin Myllysilta Turussa – murtuuko vai ei. Markkinoilla on kysyntää kotimaiselle kalalle, mutta poliittisesti kaupallinen kalastus on joutunut tai laitettu sivuraiteille, totesi Kim Jordas kokouksen jälkeen.

Rakennemuutos jäsenistössä oli johtanut siihen, että yhä useampi jäsen harjoitti liiketoimintaa osakeyhtiön muodossa. Liiton sääntöjä muutettiin ja maaliskuussa 2011 käydyn toisen käsittelyn jälkeen mahdollistettiin jäsenyys yhteisöille.

Poistokalastus aloitetaan

Vuosien keskustelujen ja valmistelujen jälkeen poistokalastuksen pilottihanke käynnistettiin Suomenlahdella ja Saaristomerellä. RKTL toimi hankkeen hallinnoijana. Tarkoituksena oli kalastaa särkikaloja tehokkaasti ja siten samalla poistaa ravinteita merialueilta. Saaristomerellä kalaa käytettiin elintarvikkeena ja eläinten rehuna, Suomenlahdella lähinnä bioenergian lähteenä. Lopullisena tavoitteena oli luoda kaupallinen tuotantoketju alihyödynnetyille kalalajeille.

Osallistuvat toimijat vierailivat myös Bergenissä tutustumassa siihen, miten Norjassa luodaan lisäarvoa kalasta ja perkuujätteestä.

Muun muassa Klaus Berglund (kameran kanssa) ja Jari Setälä (tikkailla) tutustuivat laitteistoihin 25.8. Bergenissä. Berglund oli yksi poistokalastuksen keulakuvista. Kuva: Kim Jordas.

Kalastusalusrekisterilaki hyväksytään viimeinkin

Pitkän valmistelun sekä yhtä lailla pitkän ja monisyisen eduskuntakäsittelyn jälkeen kalastusalusrekisterilaki hyväksyttiin toukokuussa. Valiokunta teki merkittäviä muutoksia hallituksen ehdotukseen ja edellytti, että laki ja valmisteilla oleva ammattikalastajan määritelmä sovitetaan toisiinsa. Valiokunta edellytti myös, että kaupallisesta kalastuksesta tehdään luvanvaraista toimintaa. Laissa edellytettiin myös, että rekisteröidyillä aluksilla olisi riittävä taloudellinen yhteys lippuvaltioon. Alusten omistuksissa viime vuosina tapahtuneet muutokset herättivät poliitikot, Jordas totesi kommenttina eduskunnan päätökseen laista.

Liitto SuomiAreena2010-tapahtumassa

Liitto järjesti Reposaaressa tapahtuman kaupallisesti pyydetyn kalan saatavuudesta SuomiAreenan yhteydessä. Ministeri Sirkka-Liisa Anttila osallistui. Liitto esitteli ammattikalastusraporttiaan ja 7 % -kampanjan taustoja.

Keittiömestari Pekka Terävä totesi keskustelussa, että luonnonkala on nyt kortilla. Kalan hinta alkaa olla korkea ja ahvenesta ja kuhasta on muodostumassa ravintoloissa herrojen herkku, Terävä jatkoi.

Ministeri Sirkka-Liisa Anttila ja Kim Jordas keskustelussa ja tiedotustilaisuudessa Merimestassa 19.7.2010. Kuva: Markku Saiha.

Ministeri Anttila tunnusti ammattikalastuksen ongelmat ja oli nyt huolestunut tilanteesta. Ammattikalastajien tilannetta tulee parantaa, Anttila sanoi. Lohiasetuksen uudistaminen tuotiin myös esille. Anttila kansanedustaja Juha Korkeaojan tukemana totesi, että toimijakohtaiset kiintiöt voisivat mahdollisesti parantaa tilannetta.

Keskustelu jatkui yleisötapahtumassa Sulo A. Savoksen puutarhassa 19.7.2010. Vasemmalta oikealle Pekka Terävä, Sirkka-Liisa Anttila, Matti Lankiniemi (Porin kaupunki) ja Heikki Salokangas. Yleisölle oli tarjolla myös kalakeittoa. Tapahtuma jatkui illalla Ravintola Reposaaressa, jossa Reposaaren oma poika Eino Grön esiintyi. Kuva: Markku Saiha.
Kolmen päivän ajan 21.-23.7. liitolla oli myös oma teltta Kansalaistorilla SuomiAreena 2010 -tapahtumassa. Myös siellä 7 % -teema oli keskiössä. Yhtenä päivänä vierailijat saivat myös tuoretta silakkaa. Kuva: Markku Saiha.

Marraskuussa Selkämeren ammattikalastajista koostuva delegaatio vieraili eduskunnassa kuullakseen, oliko ministerin heinäkuussa antamat sitoumukset edenneet konkreettisiin toimiin. Erityisesti lohiongelmaa käsiteltiin.

Hallituksen kesäkokous Naantalissa 14.8.2010. Vasemmalta oikealle Lena Talvitie, Heikki Eskelinen, Sami Veneranta, Tommi Lindroth, Mikael Lindfors, Seppo Partanen, Heikki Saarinen ja Olavi Sahlstén. Kuva: Kim Jordas.

Kalastusvakuutus taas EU:n tarkasteltavana

Rauhallisemman ajanjakson jälkeen EU-komissio päätti syksyllä käynnistää virallisen menettelyn koskien Suomen kalastusvakuutusjärjestelmää. Komissio epäili järjestelmän yhteensopivuutta sisäisten markkinoiden kanssa.

Ministeriö vastasi, että karikkoinen rannikkomme ja muut erityisedellytyksemme oikeuttavat nykyiseen järjestelmään. Myös hylkeiden määrän kasvu nostettiin myös esille.

Kalan laatu mediassa

Kalan laatu herätti paljon huomiota MTV3:n 45 minuuttia -ohjelman kerrottua, että 40 prosenttia tuoreena myytävästä kalatiskien kalasta on huonoa tai välttävää.

Liitto totesi lausunnossaan, että kuluttajille tulee aina tarjota moitteetonta kalaa. Tuotanto- ja jakeluportaan jokaisella vaiheella on oma vastuunsa kalan laadun ylläpitämisessä. Kalan alkukäsittelyllä ja kylmäketjulla on laatutyössä tärkeä rooli. Sen lisäksi on aiheellista kiinnittää huomiota logistiikan toimivuuteen. On mahdollista, että myyntiajat ovat venyneet liian pitkiksi.

Liitto kannusti jäseniään jatkamaan työtään hyvän kotimaisen pyydetyn kalan tuottamiseksi ja kiinnittämään jatkuvaa huomiota kalan laadun ylläpitämiseen.

Silakkatyöpaja ja hallituksen kokous Turussa

Pro Kala ja liitto järjestivät marraskuun lopulla työpajan teemalla Missä mennään silakka? ja Poistokalastuksen tuloksia ja miten tästä eteenpäin.

Silakkatyöpaja Turussa 26.11. keräsi noin 50 osallistujaa. Kuva: Markku Saiha.

Hallitus kokoontui myös ja keskusteli jälleen liiton taloudellisesta tilanteesta ja toimenpiteistä, joilla taloutta voitaisiin tasapainottaa pidemmällä tähtäimellä. Kokouksen jälkeen liiton toimitusjohtaja jäi sairauslomalle joulukuun ajaksi.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos pyrki selvittämään, kuinka kalapyydyksiin jääneet hylkeet käyttäytyivät ja erityisesti kuinka hylkeet liikkuivat suhteessa pyydyksiin. Metodina käytettiin GPS/GSM-lähettimiä, jotka kiinnitettiin hylkeiden niskaan ja jotka mahdollistivat käyttäytymisen tarkan ja monipuolisen seurannan. Kesällä ja syksyllä 2010 kolme hyljettä merkattiin GPS/GSM-lähettimillä Loviisan Söderbyssä. Kuva: Esa Lehtonen.