Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemän hallien satelliittiseurannan mukaan osa halliyksilöistä erikoistuu ruokailemaan rysissä tai niiden läheisyydessä. Kahdeksasta seuratusta hallista kuusi keskitti saalistustaan rysäalueille. Erikoistumista osoittaa lisäksi havainto monta kertaa samasta rysästä vapautetuista halliyksilöistä.

Suomenlahdella tehdyn hallien satelliittiseurannan perusteella ammattikalastajien rysissä vierailevat hallit ovat eri-ikäisiä uroshalleja, jotka liikkuvat avovesikaudella pääasiassa rannikon läheisyydessä. Seurannassa olleet hallit suosivat etenkin syksyisin rannikkoalueita. Myös hallien tärkeimmät ravintokohteet ja keskeiset rysäkalastusalueet löytyvät samoilta alueilta. Jääpeitteen muodostuessa hallit siirtyivät eteläisemmille, jäättömille merialueille ja kauemmas rannikosta. Yksi merkityistä halleista vieraili jopa Puolan rannikolla.

Suomenlahdella tehty tutkimus on jatkoa Selkämerellä tehtyyn hallien satelliittiseurantaan. Tutkimuskokonaisuus on tähän mennessä laajin hallien seurantatutkimus Itämerellä. Hallit pyydystettiin vuosina 2010-2011 GPS/GSM-seurantalaitteiden kiinnittämistä varten yhteistyössä ammattikalastajien kanssa ponttonirysillä, joihin oli asennettu automaattisesti sulkeutuva portti. Normaalisti ammattikalastajat pyrkivät aktiivisesti estämään hylkeiden pääsyn rysään muun muassa välipesään asennettavan esteverkon avulla.

Raportti: Hallien satelliittiseuranta Suomenlahdellla

RKTL:n raportissa esitellään Suomenlahdelta pyydystettyjen hallien (Halichoerus grypus) ajallista ja alueellista käyttäytymistä selvittävän hankkeen keskeiset tulokset vuosilta 2010–2012. Tuloksia voidaan hyödyntää hylje-kalastuskonfl iktin lieventämisessä sekä kestävän hallikannanhoidon tukena. Tutkimuksen hallit pyydystettiin Loviisan merialueelta sulkuportilla varustetuilla ponttonirysillä yhteistyössä paikallisten ammattikalastajien kanssa. Hallien selkäkarvaan liimattiin GPS/GSM-laite, joka kerää tietoa mm. yksilön liikkumisesta ja lepojaksoista. Halleille arvioitiin avovesi- ja talvikauden elinpiirien laajuudet (95 % MCP- ja a-LoCoHmenetelmillä) sekä elinpiirien ydinalueet (50 % a-LoCoH). Paikannukset luokiteltiin eri käyttäytymisluokkiin ja saalistuspaikannusten sijoittumista tarkasteltiin suhteessa rysäpaikkoihin. Hallien liikkumista verrattiin myös jäätilanteeseen satelliittikuvien avulla.

Ponttonirysistä saatiin vain uroshalleja (N = 10), joista yhdeksälle kiinnitettiin GPS/GSM-laite ja kahdeksalta saatiin riittävästi tietoa analyyseihin. Keskimääräiset elinpiirit (95 % a-LoCoH) olivat pienempiä avovesikaudella (N = 8, laajuus 2 180 km²) kuin talvella (N = 5, laajuus 11 180 km²). Seitsemän hallin avovesikauden elinpiirit sijoittuivat lähelle merkintäpaikkaa Kotkan, Loviisan ja Porvoon edustalle. Yksi halleista oli sen sijaan satunnainen vierailija Suomenlahdella avovesikaudella. Hallit käyttivät avovesikaudella lähes poikkeuksetta tunnettuja halliluotoja. Keskeisiä makuualueita olivat Sandkallanin – Stora Kölhällenin hylkeidensuojelualue sekä kaksi muuta tunnettua halliluotoa. Avovesikaudella hallien pääasialliset ruokailualueet sijoittuivat matalille rannikkoalueille (< 30 m syvyyteen). Kuusi hallia keskitti ruokailua alueille, joilla oli myös rysäkalastusta. Näillä yksilöillä 45–79 % saalistuksesta sijoittui 0–1 800 m:n päähän rysistä.

Tämä tutkimus on jatkoa Selkämerellä vuosina 2008–2010 toteutettuun vastaavaan seurantahankkeeseen. Hankekokonaisuuden tulosten perusteella ponttonirysissä vierailee eriikäisiä uroshalleja. Nämä hallit liikkuvat avovesikaudella pääasiassa rannikoiden läheisyydessä. Myös hallin saaliskalalajit sekä rysäkalastusalueet löytyvät samoilta alueilta. Talvella hallien elinympäristönkäyttö muuttuu, sillä silloin ne välttävät jääpeitteisiä alueita. Hankekokonaisuuden tulokset viittaavat joidenkin yksilöiden erikoistumiseen ruokailemaan rysissä tai niiden läheisyydessä. Erikoistuneiden yksilöiden kohdennettu poisto ammattikalastajien rysistä on tehokkaampi ja kannanhoidollisesti kestävämpi hyljevahinkojen lievennyskeino kuin satunnaisiin yksilöihin kohdistuva metsästys muilla alueilla.

Koko julkaisu (pdf)

 

Lähde: RKTL huhtikuu 2013