Liiton pitkäaikainen puheenjohtaja Olavi Sahlstén ei enää asettunut ehdolle liiton puheenjohtajan vaalissa. Sahlstén ehti toimia liiton hallituksessa vuodesta 1992 ja puheenjohtajana vuodesta 2003. Noihin vuosikymmeniin mahtui monenlaisia tapahtumia ja muutoksia niin liiton toiminnassa kuin toimintaympäristössäkin.
Sahlstén oli hallituksessa toimimisen aikana tutustunut hyvin edunvalvonnan tilanteeseen ja kun puheenjohtajuus alkoi, tilanne näytti positiiviselta. ” Silloin tuntui, että pystyimme vaikuttamaan asioihin, ja tätä aikaa kesti vuosikymmenen”, muistelee Sahlstén. ”Kalastusasioista keskusteltiin usein suoraan ministeriön virkamiesten kanssa ja myös saatiin yhteisiä päätöksiä aikaiseksi. Sitten tuli mukaan laaja ryhmä muita vaikuttajia, ja yhteistyö vaikeutui. Nyt ministeriö tekee päätökset ja tuntuu, että liittoa ei enää kuunnella samalla tavalla kuin aiemmin.”
Tästä muutoksesta on valitettava esimerkki toimijakohtaisen kiintiöjärjestelmän osittainen purkaminen, eli silakan rysäkalastuksen toimijakohtaiset käyttöoikeudet päättyvät 31.12.2026. Liiton työ ohitettiin täysin ja luottamuspula yhteistyöhön kasvoi. Samaan aikaan alkoi kotimaisen kalan edistämisohjelma ja keskustelu huoltovarmuudesta. ”Kalaa pitäisi saada markkinoille ja kalastajien toimia työssään tehokkaasti, mutta kalastusta kuitenkin rajoitetaan monin eri tavoin”, kummastelee Sahlstén päätöksenteon ontuvaa logiikkaa. ”Poliittisen ilmapiirin pitää muuttua, jotta edistystä tapahtuu ja kotimaisen kalan saanti jatkossakin turvataan”.
Kokeneen puheenjohtajan, ja ammattikalastajan viesti on vakava, mutta onneksi kaikki ei ole mennyt hankalamaksi. Liiton jäsenmäärä on supistunut, mutta keskittyminen on tuonut mukanaan tilanteen, missä pääosan saaliista kalastavat ammattilaiset ovat mukana liiton toiminnassa. ”Kuluneiden vuosien aikana eri kalastajaryhmien vastakkainasettelu on vähentynyt”, kertoo Sahlstén. ”Kalastajien määrän vähentyessä ymmärretään, että on toimittava yhdessä. Tätä kehitystä on kiihdyttänyt esimerkiksi hylkeiden lisääntymisen mukanaan tuomat ongelmat, mitkä vaikuttavat nyt koko rannikolla ja tilanne on yhteinen huoli. Ongelmat yhdistävät”, summaa Sahlstén.
