Viime blogista on kulunut aikaa. Jostain syystä muuta puuhaa on riittänyt. Moni asia pitää saada päätökseen ennen joulua – tai ainakin jollekin väliasemalle.
Valtioneuvosto antoi lopulta myös kalastusasetuksen marraskuun loppupuolella. Yhteiskunnalliset paineet esimerkiksi kuhan alamitan voimakkaaseen nostamiseen olivat suuret. Ammattikalastajien muutaman sadan äänimäärä ei tietysti kiinnosta poliitikoita samalla tavalla kuin muiden ryhmien. Tämä on raadollinen tilanne, joka usein monelta jäseneltä unohtuu. Jos ja kun tämä otetaan huomioon, oli lopputulos kalastusasetuksen osalta kuitenkin kohtuullinen. Liitolle tärkeä tavoite saada kalastuslakiin pykälä, joka salli määräysten antamisen eri kalastajaryhmille eri tavalla, osoittautui tässä toimivaksi.
Ministeriö järjesti Tampereella kouluttajien koulutustilaisuuden kalastuslaista joulukuussa. Uuden kalastuslainsäädännön toimeenpanossa onkin monta asiaa, jotka tarvitsevat perehdyttämistä ja uutta otetta. Matka on pitkä, ja menee vuosia ennen kuin uusi lainsäädäntö on kokonaisuudessaan toiminnassa. Seminaari oli sinällään rakentava, eikä mitään suurempaa vastakkainasettelua esiintynyt.
Tukien sähköisestä haku- ja päätösjärjestelmästä (Hyrrä) on jo tullut melkein kirosana. Järjestelmä on edelleen viranomaisten mukaan ”epävakaa” ja toimii ehkä hyvinä päivinä. Kärsijänä on taas hakija, eli yrittäjä. On myös viitteitä siitä, että byrokratia entisestään kasvaa, vaikka tavoite oli päinvastainen. Toivoa sopii, että hallinto vielä kertaalleen katsoo miten byrokratiaa voitaisiin keventää.
Ympäristöministeriön asettamaan merimetsotyöryhmään asetetaan myös suuria toiveita. Liikoja ei ehkä kannata odottaa. Asenteet ympäristö- ja suojelupuolella ovat tiukassa ja suurempia muutosvalmiuksia ei löydy, olkoon todellinen tilanne mikä tahansa. Pohjoismainen saaristoyhteistyö järjesti muuten merimetsoseminaarin äskettäin Turussa. Seminaarissa kuultiin muun muassa Tanskasta sikäläisistä kokemuksista ja ratkaisuista. Merkille pantavaa oli, että Suomesta seminaarissa ei ollut yhtään ympäristöpuolen edustajaa läsnä. Oliko kyse boikotista?
EU oli vaatimassa, että eri silakkamarkkinoilla myytävien purkeissa oleva silakka ja kilohaili on jäähdytettävä (pakastettava) ennen purkkeihin laittamista. Suomen viranomaiset lähtivät elinkeinon kannustamana hakemaan poikkeusta säädökseen. Pitkään kestänyt prosessi saatettiin loppuun joulukuun alkupäivinä ja komissio ei puuttunut poikkeukseen. Tähän asiaan saatiin viranomaisen ja elinelinkeinon välisen yhteistyön avulla onnellinen loppu.
Perjantaina maa- ja metsätalousministeriö tiedotti, että kalatuotteiden jäljitettävyyttä parannetaan ja että kala-ala on sopinut yhteisesti tunnistenumeron rakenteesta. Asiasta on eri kokoonpanoissa keskusteltu yli kaksi vuotta, joten oli aikakin päästä johonkin konkreettisen ratkaisuun. Vaikka kyseessä on köyhän miehen jäljitettävyysjärjestelmä, on tämä kuitenkin askel eteenpäin. Raskaan ja kalliin keskitetyn sähköisen järjestelmän rakentaminen Suomen olosuhteisiin ja pieniin kalamääriin koettiin yliampuvaksi. Muutaman kuhan ja ahvenen seuraaminen ei ehkä sentään vaadi miljoonasatsauksia.
