Merestä pyydettyjen ja meressä viljeltyjen kalojen jäljitettävyyttä parannetaan EU:n alueella. Suomessa kala-alan toimijat ovat päässeet yhteisymmärrykseen tunnistekoodista, jonka avulla kalaerä on jäljitettävissä aina pyynti- tai keruuvaiheeseen asti. Taustalla ovat tänä vuonna voimaan tulleet EU:n yhteisen kalastuspolitiikan asetukset kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jäljitettävyydestä.

Jäljitettävyysvaatimukset koskevat kalastusalusten ja kalastajien merestä pyytämiä saaliita ja meressä kasvatettuja kaloja, jotka toimitetaan elintarvikkeeksi. Säädösten avulla varmistetaan, että merestä pyydetyt ja meressä viljellyt kalat ovat laillisesti ja kestävästi tuotettuja.

Jäljitettävyystietoja välitetään alan toimijoiden kesken. Ne on annettava tarvittaessa kunnan elintarvikevalvojille, joita ohjaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Kala-alan toimijat voivat kuitenkin hyödyntää jäljitettävyystietoja kalan alkuperästä, kuten kalastusaluksesta esimerkiksi kuluttajille suunnattavassa markkinoinnissa, mutta jäljitettävyystietojen toimittaminen kuluttajille ei ole pakollista.

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jäljitettävyys perustuu kalaerän ensimyynnin (myynti alkutuottajalta ensiostajalle) yhteydessä muodostettavaan kalaerään (ensierä) ja sille annettavaan eräkoodiin eli tunnistenumeroon. Erätietojen tulee seurata tuotteen mukana aina kauppaan tai ravintolaan saakka. Elintarvikkeeksi tarkoitettu kalaerä koostuu pyydetystä tai viljellystä kalasta, joka on:

·       samaa kalalajia

·       pyydetty tai kerätty samalta alueelta

·       pyydetty tai nostettu samana päivänä

·       samalta kalastusalukselta tai vesiviljelylaitokselta

Jokaiselle kalaerälle on annettava oma tunnistenumero, jonka avulla erä on jäljitettävissä ketjun jokaisen toimijan osalta aina suoraan pyynti- tai keruuvaiheeseen. Kala-alan järjestöt Pro Kala, Suomen Ammattikalastajaliitto, Suomen Kalankasvattajaliitto, Suomen kalakauppiasliitto sekä ETL Kalateollisuusyhdistys suosittavat, että Suomessa eräkoodi muodostetaan tunnistenumeroesimerkin mukaan. Eräkoodi koostuu kalastusaluksen rekisterinumerosta tai vesiviljelylaitoksen numerosta, erän pyynti- tai nostopäivästä, kalalajin FAO-koodista, erän nettopainosta ja eränumerosta.

Vastuu siitä, että kalatuotteet on mahdollista eräkohtaisesti jäljittää ketjun jokaisen toimijan osalta suoraan pyyntiin tai nostoon, on alan toimijoilla. Jäljitettävyystietoa siirretään kala-alan toimijoiden kesken. Sen sijaan perustuen aiempaan lainsäädäntöön kuluttajalle on aina asianmukaisin merkinnöin ilmoitettava kalalajin kauppanimi ja tieteellinen nimi, kalastus- tai viljelyalue, kalastuksessa käytetty pyydystyyppi, tuotantomenetelmä, onko tuote sulatettu sekä pakatuille tuotteille vähimmäissäilyvyysaika. 

Tarkempia tietoja kalatuotteiden jäljitettävyysvaatimuksista sekä muista myynnin yhteydessä ilmoitettavista tiedoista: https://mmm.fi/kalat/elinkeinokalatalous/kalastuksen-valvonta-ja-kiintioseuranta/jaljitettavyys/

Kalaerän tunnistenumeron eli eräkoodin muodostaminen: https://mmm.fi/kalat/elinkeinokalatalous/kalastuksen-valvonta-ja-kiintioseuranta/jaljitettavyys/tunnistenumero

Lähde: MMM 11.12.2015