Alustavien tulosten mukaan silakan ja kilohailin lisääntyminen onnistui ennätyksellisen hyvin vuonna 2014 Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella. Nuorta kilohailia on nyt jopa niin runsaasti, että Suomenlahden silakat jäävät ravintokilpailussa toiseksi.
Merentutkimusalus Arandan kaikuluotaus- ja koetroolausmatka Selkämerellä ja Suomenlahdella syys-lokakuussa tuotti yllättäviä tuloksia.
– Kulunut vuosi on esimerkki siitä, kuinka nopeasti Itämeren kalastossa voi tapahtua muutoksia. Kilohailikanta on viime vuosina pienentynyt, mutta osasimme kyllä alustavasti ennakoida, että vuosiluokka 2014 on vahva. Se, että kilohailikanta osoittautui näinkin vahvaksi, on kuitenkin yllätys, kertoo erikoistutkija Jari RaitaniemiLuonnonvarakeskuksesta.
Noin yhdeksänsenttistä kilohailia on hyvin runsaasti Saaristomeren eteläpuolisilla vesillä ja Suomenlahdella. Kilohailia on jopa niin paljon, että vanhemmat ja isommat kilohailit ovat jääneet ravintokilpailussa toiseksi ja laihtuneet. Vielä enemmän ovat laihtuneet saman alueen silakat, jotka myös häviävät kilohailille kilpailun eläinplanktonista. Vaikka isoja ja pulskia silakoita ei näiltä alueilta tavattu, niitä voi silti talven tullen vaeltaa Suomenlahdelle ja Saaristomerelle etelämpää Itämereltä.
Vuoden 2014 suuresta kilohailivuosiluokasta on riittänyt syötävää myös turskille.
– Eteläisellä Itämerellä pienen kilohailin runsastuminen on edistänyt turskan kasvua ja kuntoa selvästi. Jopa niin, että viimeksi turskat kasvoivat näin hyvin vuonna 2009, sanoo tutkija Jukka Pönni Lukesta.
Selkämeren silakalla menee hyvin
Selkämerellä isot silakat olivat viime vuosien tapaan hyväkuntoisia. Myös nuorta silakkaa on Selkämerellä kasvamassa, erityisesti vuosiluokka 2014 (13–14-senttisiä) on hyvin runsaslukuinen. Kilohailia Selkämerellä oli nytkin vain vähän, vaikkakin enemmän kuin useimpina vuosina vastaavaan aikaan. Selkämeren kilohailit olivat kookkaita ja hyväkuntoisia.
Luken tutkija Juha Liljan mukaan Arandalla tehtyjen kaikuluotausten alustavien tulosten mukaan Selkämeren ulappavesissä sekä Suomenlahdella ja Saaristomeren eteläpuolisilla vesillä oli kilomääräisesti noin viidennes enemmän kalaa kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Tuloksissa ei vielä ole eritelty kalalajien osuuksia, mutta Selkämerellä kala oli pääosin silakkaa ja kolmipikki muodosti kolmanneksen kilomääräisestä saaliista. Eteläisillä merialueillamme puolestaan kilohaili oli runsain kalalaji ja silakka toiseksi runsain. Koetroolauksissa saaliiksi (yhteispaino 6 617 kg) saatiin kaikkiaan 18 eri kalalajia. Lajivalikoima oli pienin Suomenlahdella ja runsain Selkämerellä, jossa myös troolauksia tehtiin eniten.
Suomessa silakka on tärkein merialueen kaupallisen kalastuksen saalislaji sekä arvoltaan (noin 70 %) että määrältään (noin 90 %).
Lähde: Luke tiedote 14.12.2015
