ELY-keskus on myöntänyt Pikkalanlahden ja Kallerfjärdenin yksityisvesillä kalastaville ammattikalastajille poikkeusluvat yhteensä viidelle isorysälle vuoden ajaksi. Lupiin kuuluu useita ehtoja. Pyydyksiä ei saa asettaa kalaväylälle. Rysistä on vapautettava taimenet ja lohet ja samoin kuha rauhoitusaikana rauhoitusalueella. Vapautetuista taimenista on raportoitava ELY-keskukseen. Ennen rysien koentaa ammattikalastajien on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin kalastusalueiden valvojille, jotta rysäsaaliiden käsittelyä voidaan valvoa. Lähimpänä jokisuita haetuille kolmelle rysälle ei myönnetty lupia.
Luvat myönnettiin vain vuodeksi 2014, koska ELY-keskus haluaa varmistaa lupamääräysten toteutumisen erityisesti raportoinnin osalta sekä rysäkalastuksen käsittelyn kalastusalueen vuosikokouksessa. Uuden kalastuslain tullessa voimaan, mahdollisesti ensi vuoden alussa, voidaan kalastus ja kalastuksen säätely järjestää ko. alueilla toisella tavalla.
ELY-keskus pyrkii turvamaan Suomenlahden jokien vaelluskalakantoja sekä luomaan edellytyksiä kalastukselle
Ammattikalastajat hakivat ELY-keskukselta poikkeuslupaa kalastaa Pikkalanlahdella viidellä ja Kallefjärdenillä kolmella isorysällä alle kolmen kilometrin päässä Siuntionjoen sekä Ingarskilanjoen jokisuita. Kirkkonummi-Porkkalan kalastusalue ja Inkoon kalastusalue puolsivat hakemuksia. Pikkalanlahdella rysiä saa olla kalastusalueen vaatimuksen mukaan kuitenkin vain neljä ja kaikki rysistä saadut taimenet ja rasvaevälliset lohet on laskettava takaisin mereen. Kallefjärdenillä kalastusalue edellytti taimenien vapauttamista rysistä. ELY-keskus kuulutti hakemukset Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon kunnissa. Lausunnon antajat katsoivat ensisijaisesti, ettei lupia tule myöntää. Mikäli niitä kuitenkin myönnetään, esitettiin lupiin tiukkoja ehtoja.
Sekä Siuntionjoessa että Ingarskilanjoessa elää äärimmäisen uhanalaisiksi luokitellut meritaimenkannat. Jokien edustoilla on käyty ELY-keskuksen hakemuksesta kalaväylän merkitsemistoimitukset ja ELY-keskus on luokitellut joet lohi- ja siikapitoisiksi, jolloin mm. rysäkalastus merellä on alle kolmen kilometrin päässä niistä kielletty. Kalataloushallinnon tehtäviin kuuluu myös edellytyksien luominen ammattikalastukselle. Rysäkalastus on verkkokalastusta kestävämpää, koska rysäsaaliista esim. uhanalaiset kalat voidaan vapauttaa elävinä. Harkitessaan poikkeuslupien myöntämistä ko. jokien edustoille ELY-keskus pyrkii ennen kaikkea turvaamaan ko. jokien vaelluskalakantoja. Rysäkalastusta ja saaliita tullaan valvomaan lupakaudella tehostetusti sekä kalastusalueiden että ELY-keskuksen toimesta.
Pikkalanlahdella rysäkalastuksesta syntyneen kohun johdosta, ELY-keskus pyysi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta lausunnon kuhakannan tilaan vaikuttavista tekijöistä ja säätelykeinoista. Tutkimuslaitoksen mukaan Pikkalanlahden kuhasaalis on seurannut alueen länsipuolisten kuhakantojen trendiä eikä ole saatu näyttöä, että lahden kuhakanta ei kestäisi taloudellisen hyödyntämisen jatkamista. Kuhakannan säätelyä on laitoksen mukaan alueella kehitetty oikeaan suuntaan.
ELY-keskuksen toimivalta säädellä kalastusta yksityisvesillä on nykyisen kalastuslain nojalla hyvin rajallinen. Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu veden omistajalle. Pikkalanlahdella on yhteensä noin 40 ja Kallerfjärden-Torbackavikenillä noin 30 vesikiinteistöä. Tilanne on on tyypillinen Uudellamaalla. Näin sirpaloituneilla vesialueilla kalavesien hoitoa on erittäin vaikea järjestää ilman kalastusalueen toimia. ELY-keskus suosittelee, että kalastusalueet käsittelevät jatkossa isorysähakemukset vuosikokouksessaan hallituksen sijaan, jotta kaikilla alueen veden omistajilla on vaikutusmahdollisuus rysälupien myöntämiseen.
Lähde: Uudenmaan ELY-keskus 28.4.2014
