Pro Kala juhli Helsingissä 20 vuotta kestänyttä kalan yhteistä menekinedistämistyötä ja työtä alan kehittämiseksi. Paikalla oli edustava joukko alan vaikuttajia ja tilaisuuden tunnelma oli sektorin näkymistä huolimatta positiivinen.
Tilaisuuden avasi yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Kim Jordas, ja hän kertoi yhdistyksen alkuvaiheista ja kiitti kaikkia Pro Kalan jäseniä tuesta ja panostuksesta. Hän esitti erityisen kiitoksen maa- ja metsätalousministeriölle, joka on tukenut taloudellisesti toimintaa näiden 20 vuoden aikana.
”Haluan myös kiittää kaikkia niitä luottamusmiehiä, jotka ovat oman siviilityön ohessa osallistuneet Pro Kalan toiminnan hoitamiseen. Hallituksen toimintaan on vuosien aikana osallistunut 34 henkilönä ja vetovastuun hallituksessa hoitaneet Jan-Erik Enestam, Rauno Saari, Johan Åberg ja Kim Jordas, jostain syystä kolmeen otteeseen. Erityisesti haluan kiittää henkilökuntaa ja meidän kolmea hyvin tarmokasta ja aktiivista naista, jotka ovat vieneet viestiä eteenpäin, eli toiminnanjohtajat Sirkka Virén, Raija Kara ja Katriina Partanen”, jatkoi Jordas.
Juhlaan kuuluvien muistelujen ja kiitosten ohella Jordas painotti perusasioiden merkitystä koko kala-alan kannalta.
”Puhdas Itämeri ja puhtaat järvet sekä hyvässä kunnossa olevat kalakannat ovat perusta meidän koko-alan toiminnalle. Tämän takia Pro Kala päätti ohjata 20 vuoden toiminnan juhlistamisen lahjarahat taholle, joka on tehnyt todella ansiokasta ja konkreettista työtä Itämeren puolesta, eli John Nurmisen säätiön Puhdas meri-hankkeelle. Tämän kesän uutiset levätilanteesta ja kesän ympäristöonnettomuudet toivottavasti herättävät ihmiset taas tekemään vielä enemmän yhteisen Itämeremme puolesta”, perusteli puheenjohtaja.
Pro Kalan alkutahdit saneltiin 20 vuotta sitten kun silakan hintatukijärjestelmä oli päättymässä EU-jäsenyyden myötä. Järjestelmän avulla oli myös silakan kalastajilta ja jalostajilta kerätty muutamia pennejä kiloa kohden silakan menekinedistämiseen, Merisilakkaprojektiin. Valtio oli osallistunut talkoisiin vastaavalla summalla. Merisilakkaprojektin silloisen vetäjän Sirkka Virenin kanssa alettu miettiä miten kalan menekinedistäminen voitaisiin hoitaa kun Merisilakkaprojekti oli päättymässä. Syntyi ajatus perustaa koko alan yhteinen yhdistys tarkoitusta varten, nimellä Kotimainen Kala. Eikä pelkästään silakkaa varten, vaan kaikkea kotimaista kalaa varten. Maa- ja metsätalousministeriö ja elinkeinoyksikön silloinen päällikkö Markku Aro antoi vahvaa tukea ajatukselle.
Kotimainen Kala yhdistyksen perustava kokous pidettiin maaliskuussa 1994, ja perustajajäseninä olivat Kalakauppiasliiton Raimo Hautala, Ammattikalastajaliiton Kim Jordas ja Hätälä Oy:n Risto Isohätälä. Väliaikaisen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Kim Jordas, yhdistyksen kotipaikka oli Raisio, jossa myös oli toimisto. Yhdistyksen toiminnan tavoitteeksi oli määritelty kalan imagon parantaminen ja kulutuksen lisääminen sekä saatavuuden ja käytön kehittämien. Keskeistä toiminnassa oli myös yhteistyön kehittäminen ja tiedottaminen. Pro Kala on myös yhtä määrätietoisesti pysynyt kalatalouspoliittisten kiistojen ulkopuolella.
Rahoituksessa on ollut vuosien varrella hyvinkin vaikeita kausia. Toimisto siirrettiin Helsinkiin, ensin Tikkurilaan Hyvää Suomesta hankkeen kylkeen ja myöhemmin Pasilaan Elintarviketeollisuusliiton tiloihin. Yhdistyksen nimi muutettiin vuonna 2000 Pro Kala ry:ksi kun kotimainen -sana piti EU-Suomessa häivyttää tukisäädöksien takia. Samasta syystä menekinedistäminen on myös matkan varrella muuttunut kaiken kalan menekinedistämiseksi vaikka kotimaisella kalalla aina on ollut erityinen merkitys toiminnassa. Kalankasvattajat ovat myös tulleet vahvemmin mukaan ja kaikki elinkeinon järjestöt ovat siirtäneet kalan menekinedistämistyön Pro Kalan hoidettavaksi.
Kaikki eivät kuitenkaan ole varauksetta olleet mukana yhteisessä rintamassa. ”Valitettavaa tietysti on, että eräät toimijat elinkeinokalatalouden ulkopuolella ovat viime vuosina tehneet myyräntyötä kaupallista kalataloutta vastaan. Toivoisin, että voisimme jättää pelkästään oman kapean edun tavoittelemisen ja erilaiset järjestötaktiset vedot taaksemme ja voisimme katsoa laajemmin kala-alan merkitystä kuluttajille, kala-alan yrityksille, ympäristölle ja koko kansantaloudelle”, esitti Jordas.
Juhlapuhuja esitti haasteen
Juhlapuheen piti maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Hän kiitti mahdollisuudesta olla juhlassa mukana, mutta halusi heti alkuun sanoa että kaikilla foorumeilla joissa hän on mukana, hän on pro kala.
”Pro Kalan perustehtävä on ollut menekinedistäminen ja se on myös palvellut alan yritystoimintaa laajasti erilaisten laatuhankkeiden kautta. Aiemmin menekinedistäminen oli hajallaan eri organisaatioilla ja ministeriön näkemyksen mukaan ei ole hyväksi jos eri kalatalousalan tahot kilpailevat hankerahoista. Hienoa on ollut että jo muutaman vuoden ajan valtakunnallinen menekinedistäminen on ollut Pro Kalan siipien suojassa. Se on ollut järkevä ratkaisu joka mahdollistaa myös ministeriön strategian mukaisen ohjauksen kun toiminta on näin keskitetty yhdelle koordinoivalle toimijalle”, linjasi Husu-Kallio.
Juhlapuhuja toi vahvasti esille kalan käytön kehityksen.”Suomessa on kalan ystäviä muitakin kuin me ja kalan kulutuksen taso on korkea ja se nousee edelleen. Kotimaista kalaa syödään alle neljä kiloa vuodessa ja ulkomaista kymmenen kiloa. ”Kalan tuontia ei pidä nähdä kielteisenä asiana”, jatkoi Husu-Kallio.”Ulkomainen kala on keskeinen raaka-aine kalanjalostukselle ja kuluttajat haluavat enemmän vaihtoehtoja. Sen kuitenkin haluan sanoa että ykkönen pitää olla kotimainen kala. Tässä on joka ikisellä tsempattaavaa ja mietittävää kun päivittäisiä ruokaostoksia tehdään.”
Husu-Kallio näki kotimaisen kalan kulutuksen ongelmat enemmänkin alkutuotannossa kuin menekinedistämisessä. Tarjonta ei useinkaan riitä tyydyttämään kysyntää. Hän kuitenkin ennusti, että kalastuksessa on edelleen hyödyntämättömiä mahdollisuuksia ja niissä kasvu on mahdollista. Hän katsoi että haasteita kalan kulutuksen, etenkin kotimaisen kohdalla edelleen riittää ja että Pro Kalan rooli on tässä työssä kehittynyt merkittävästi ja sen arvo menekinedistäjänä ja samalla kala-alan arvoketjun yhdistäjänä on jatkuvasti kasvanut.
”Nykyisten toimien jatkaminen onkin erittäin tärkeää, mutta toimintaa voi aina myös kehittää ja löytää uusia tapoja edistää kalan käyttöä että alan toimintaedellytyksiä. Kalan hyödyntämistä ei saa lähestyä liian kapea-alaisesti vaikka ensisijaisena tavoitteena tulee olla kalaraaka-aineen elintarvikekäyttö. Täytyy kuitenkin olla valmis etsimään muitakin tapoja jos joku kala ei käy kaupaksi kalan kuluttajalle. Pro Kalalla voisikin olla aktiivinen ja aktiivisempi rooli tässäkin prosessissa jossa etsitään kalalle uusia käyttökohteita ja kenties sitä kuuluisaa innovatiivisuutta. Muuttuvassa maailmassa ei pärjää jos jää tekemään asioita niin kuin ne on aina tehty. Pro Kala voisi tulevaisuudessa auttaa yrityksiä varautumaan muuttuviin haasteisiin esimerkiksi etsimällä uusia markkinoita, uusia segmenttejä markkinarakenteen monipuolistamiseksi ”, summasi Husu-Kallio.
Tunnustuspalkinto Vaasaan
Tilaisuus huipentui kun kolmastoista Pro Kala –tunnustus luovutettiin toiminnanjohtaja Guy Svanbäckille aktiivisesta alueellisesta työstä ja asiantuntevasta toiminnasta kalan menekinedistämisen hyväksi.
Tunnustuksen Guy Svanbäckille luovutti toiminnanjohtaja Katriina Partanen
Puheenjohtaja Jordas esitti perusteluissaan, että kalan roolia elintarvikkeena ja tuotteena voidaan edistää monella tavalla, valtakunnallisesti tai alueellisella työllä. Tänä vuonna Pro Kalan hallitus halusi palkita pitkään jatkunutta aktiivista ja tuloksellista alueellista työtä, jolla on ollut merkittäviä heijastusvaikutuksia myös valtakunnallisella tasolla. Ruohonjuuritasolla tapahtuva työ ei aina saa ansaittua huomiota, ja tämän vuoden valinnalla halutaan tuoda esille alueellisen työn merkitystä, tehtiinpä sitä sitten yrityksissä tai alueellisten toimijoiden keskuudessa.
Guy Svanbäck toimii Vaasassa Österbottens Fiskarförbundin toiminnanjohtajana. Hän on työskennellyt kala-alalla jo yli 30 vuotta. Hänen persoonaansa ja tapaansa työskennellä voisi kuvata sanoin maltillinen, analyyttinen, yhteistyökykyinen ja asiantunteva. Kala elintarvikkeena on lähtökohtana kaikessa hänen toiminnassaan. Guy Svanbäck työskentelee jatkuvasti uusien ideoiden ja hankkeitten parissa viedäkseen kalaa ja koko kalatoimialaa eteenpäin erityisesti Pohjanmaalla, mutta myös laajemmissa verkostoissa. Ominaista hänen toiminnalleen on, että se huomioi koko ketjun ja kehittää koko arvoketjun toimintaa ja yhteistyötä.
Pro Kala -tunnustus on joka toinen vuosi jaettava huomionosoitus. Yhdistyksen hallitus myöntää tämän tunnustuksen henkilölle tai yhteisölle, joka on toiminnallaan edistänyt kotimaisen kalan imagoa, kalaruokakulttuuria, kalan laatua, saatavuutta tai menekkiä.
Svanbäck kiitti tunnustuksesta ja kertoi että mielenkiintoisinta on hänen toimessaan ollut työskentely keittiömestarien kanssa. ”Olen oppinut heiltä paljon ja on myös vauhdittanut omaa innostustani ruokaan vaikka se ei näy päältäpäin. Jatkan yhteistyötä Pro Kalan, viranomaisten, järjestöjen sekä ihmisten kanssa niin kauan kun olen näissä töissä”, vakuutti tunnustuksen saaja ja meriitit tuntien siihen on helppo uskoa.
Teksti ja kuvat Markku Saiha
