Merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaalis oli vuonna 2023 ennakkoarvion mukaan 90 miljoonaa kiloa. Se oli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta pienempi kuin 2000-luvulla keskimäärin. Saaliista valtaosa oli avomereltä troolilla kalastettua silakkaa ja kilohailia. Rannikolla kalastettiin muun muassa ahventa, kuhaa, siikaa, muikkua, lahnaa ja särkeä.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkoarvion mukaan silakkaa kalastettiin viime vuonna 69 miljoonaa kiloa eli noin miljoona kiloa enemmän kuin vuonna 2022. Silakan kalastuksen ohessa pyydettyä kilohailia saatiin runsaat miljoona kiloa edellisvuotta enemmän, 15 miljoonaa kiloa. Viidennes silakkasaaliista ja yli puolet kilohailisaaliista purettiin Viron ja Ruotsin satamiin, mistä kalastusalueen lähin purkusatama usein löytyy.
Graafi on saatavissa myös infogrammina.
Silakkasaaliista valtaosa kalastettiin Selkämereltä
Merialueen kaupallisen kalastuksen saaliista oli silakkaa ja kilohailia 94 prosenttia. Silakan ja kilohailin kalastus oli hyvin keskittynyttä, ja kymmenen troolaria kalasti saaliista kaksi kolmannesta. Nämä 27–40 metriä pitkät alukset kalastivat keskimäärin 175 päivänä vuodessa ja purkivat saalista sekä Suomeen että ulkomaille. Vähintään tuhat kiloa silakkaa kalasti noin 70 alusta, joista 30 pyydysti troolilla ja 40 rysällä tai verkolla.
– Silakasta valtaosa kalastettiin Selkämereltä, kilohaili Itämeren pääaltaan pohjoisosasta Hangon ja Saarenmaan väliseltä alueelta sekä Suomenlahdelta, yliaktuaari Pirkko Söderkultalahti sanoo.
Karttakuva on saatavissa myös infogrammina.
Silakan, kilohailin, turskan ja lohen saalismäärää rajoitetaan vuosittain kansainvälisesti sovittavilla saaliskiintiöillä, joiden tavoitteena on varmistaa kalakantojen kestävä hyödyntäminen. Suomelle on asetettu silakkakiintiö kahdelle säätelyalueelle. Pohjanlahdelle asetetusta kiintiöstä kalastettiin viime vuonna 71 prosenttia. Suomenlahden-Saaristomeren-Itämeren pääaltaan kiintiöstä kalastettiin 95 prosenttia.
– Suomen kilohailikiintiö hyödynnettiin täysin. Lohikiintiöstä kalastettiin alle puolet eli reilut 165 00 lohta, 44 000 kilon turskakiintiöstä kalastettiin 59 prosenttia. Vielä kymmenen vuotta sitten Suomen turskasaalis oli lähes puoli miljoona kiloa ja lohisaalis yli kaksi kertaa suurempi kuin viime vuonna, Söderkultalahti sanoo.
Suomelle asetettuja silakan ja kilohailin saaliskiintiöitä pienennettiin loppuvuodesta 2023 käydyissä EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston neuvotteluissa. Silakkaa saa tänä vuonna kalastaa noin 54 miljoonaa kiloa ja kilohailia noin 10 miljoonaa kiloa. Suomen lohikiintiö Pääaltaalla ja Pohjanlahdella putosi noin 27 000 kalasta noin 14 000 loheen. Suomenlahden kiintiö pieneni vähän, ja on noin 9 100 lohta vuonna 2024. Suomen turskakiintiö pieneni 44 tonnista 13 tonniin.
Aktiivisia kalastajia vuosi vuodelta vähemmän
Valtaosa kaupallisista kalastajista kalasti kiintiöimättömiä kalalajeja troolilla, rysillä tai verkoilla rannikon tuntumassa. Perämerellä troolattiin muikusta keskimääräistä suurempi saalis. Selkämerellä pyydettiin rysällä hyvä kuoresaalis. Myös ahvenesta, lahnasta ja särjestä saatiin suurempi saalis kuin 2000-luvulla keskimäärin. Kuhasaaliin toistakymmentä vuotta jatkunut väheneminen taittui, haukisaalis oli keskimäärinen, siika, made- ja taimensaalis keskimääräistä pienempi.
– Saalisiin vaikuttaa kalakannan tilan ja kalan kysynnän ohella kalastuksen määrä. Aktiivisten kalastajien määrä on huvennut kymmenen viime vuoden aikana reilusta 1500 kalastajasta kolmanneksella. Vuonna 2022 aktiivisia kalastajia oli noin tuhat, vuonna 2023 kalastajia oli noin 950, Söderkultalahti jatkaa.
Merialueen kaupallisten kalastajien pyydyksiin jäi 38 eri kalalajia. Yleisesti tunnettujen lajien lisäksi saaliiksi saatiin muun muassa hopearuutanoita, kivinilkkoja, kolmipiikkejä, mustatäplätokkoja, toutaimia, turpia ja vimpoja.
Katso uutiseen liittyvä tilastodata tilastojulkistuksesta.
Lähde: Luke 25.1.2024
