Kaupalliset kalastajat saivat vuonna 2019 saaliiksi sisävesiltä 6,4 miljoonaa kiloa kalaa. Saalis oli reilut miljoona kiloa suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta yhtä suuri kuin kaksi vuotta sitten. Rapusaalis oli 729 000 rapua, mistä lähes kaikki oli täplärapua. Sisävesien kaupallisen kalastuksen saaliin arvo oli 17,5 miljoonaa euroa, mikä on kaksi miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna.
Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) sisävesien kaupallisen kalastuksen vuoden 2019 saalistilastosta.
– Kuhasaalis kasvoi edelleen viime vuosien ennätysmääristä, ja kuha oli nyt ensimmäistä kertaa arvoltaan sisävesien tärkein laji, jos muikun mädin arvo jätetään huomioimatta. Ero kuhan ja muikun arvossa oli hiuksenhieno, vain muutama kymmenen tuhatta euroa. Muikun mädin arvo oli kuitenkin 376 000 euroa, ja tässä katsannossa muikku on edelleen ykkönen. Suurimmat kuhasaaliit kalastettiin Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa, kertoo yliaktuaari Mika Rahikainen Lukesta.
Kuha saavutti muikun saaliskalana
Muikku on ollut sisävesien tärkein saaliskala sekä määrältään että arvoltaan, mutta vuonna 2019 kuhasaaliin arvo ylitti hienoisesti muikun arvon. Luvut pyöristäen muikkusaaliin arvo oli 5,7, ja kuhasaaliin 5,8 miljoonaa euroa. Yhdessä nämä kaksi lajia muodostivat kolme neljännestä sisävesien kaupallisen kalastuksen kalansaaliin arvosta. Saaliin arvo lasketaan kalastajien saaman arvonlisäverottoman hinnan ja saaliin määrän tulona.
Siika oli sisävesien kolmanneksi arvokkain saalislaji, kuten edellisenä vuotena. Siikasaaliin arvo oli 1,1 miljoonaa euroa, ja se on kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. Valtaosa sisävesien kaupallisesta siikasaaliista pyydystetään Lapista. Saaliin määrällä mitattuna kolmanneksi merkittävin laji oli särki, jonka saalis oli 786 000 kiloa.
Täplärapu oli sisävesien neljänneksi tärkein saalisresurssi, arvoltaan 888 000 euroa. Täplärapusaalis notkahti hieman vuonna 2018, mutta kasvoi 716 000 yksilöön vuonna 2019. Lähes koko saalis on pyydystetty Säkylän Pyhäjärvestä, Etelä-Saimaalta, Päijänteeltä ja Hämeen-Pirkanmaa järvistä. Jokirapua saadaan sieltä, mistä täplärapua ei pyydystetä merkittävästi: Etelä- ja Pohjois-Savosta, Kainuusta ja Lapista, ja myös Keski-Suomesta ja Pohjanmaalta.
Ahven (773 000 euroa) ja hauki (727 000 euroa) ovat edelleen tärkeitä saalislajeja, ja niiden arvo kasvoi selvästi edellisestä vuodesta. Niiden saalisarvo oli jälleen suurempi kuin särkisaaliin arvo (668 000 euroa), vaikka särkisaaliin arvo on viime vuosina noussut jatkuvasti. Särkisaaliista suurin osa on pyydystetty Satakunnan, Lapin ja Kanta-Hämeen järvistä. Haukea on saatu eniten Lapin, Pohjois-Savon ja Kainuun alueilta.
Kaupallisten kalastajien määrä pieneni – vain osa kalasti aktiivisesti
Vuoden 2019 lopussa Ely-keskuksen ylläpitämässä kaupallisten kalastajien rekisterissä oli 1 598 kaupallista kalastajaa. Osa heistä ei kuitenkaan kalastanut lainkaan, ja monen kalastajan saaliit olivat pieniä.
Tilasto: Kaupallinen kalastus sisävesillä 2019
Lähde: Luonnonvarakeskus 28.10.2020
