Suurin osa Oulujärven kuhanpoikasista on syntynyt luonnossa, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Kalataloustarkkailun perusteella Oulujärven kuhakanta näyttää vakiintuneen, eikä kanta ole enää yhtä riippuvainen istutusmääristä. Oulujärvestä kerätyissä näytteissä yksi- ja kaksivuotiaista kuhanpoikasista keskimäärin vain 4–9 prosenttia oli peräisin istutuksista.
Tiedot selviävät tutkimuksesta, jossa kaikki Oulujärveen vuosina 2011 ja 2012 istutetut kuhanpoikaset merkittiin värimerkillä. Merkittyjen kalojen osuus kuhakannasta määritettiin näytteistä, jotka kerättiin poikasvuosiluokista vuosina 2012 ja 2013. Merkintätutkimus oli osa Fortumin, UPM-Kymmenen, Kajaanin kaupungin, Paltamon kunnan ja RKTL:n Kainuun kalantutkimusaseman kalatalousvelvoitteisiin kuuluvaa tarkkailua.
Istutukset ovat tehneet kuhasta taloudellisesti merkittävimmän saalislajin Oulujärvellä. Vuonna 2010 Oulujärven kuhasaalis oli 106 tonnia, josta 57 prosenttia oli ammattikalastajien saalista. Kuhasaaliin nousu on perustunut mittaviin istutuksiin, joilla kutukanta on saatu nostettua tuottavalle tasolle. Oulujärven luonnonvarainen kuhakanta hävisi 1980-luvulla. Kuhan istutukset aloitettiin 1980-luvun lopulla, ja nyt saadaan saaliiksi sekä 1990–2000-lukujen vaihteessa istutettujen kuhien luonnossa syntyneitä jälkeläisiä että 2000-luvun puolivälin istutuksista peräisin olevia kaloja.
Fortum istuttaa Oulujärveen säännöstelyluvan velvoittamana vuosittain muiden kalalajien lisäksi 200 000 yksikesäistä kuhanpoikasta. Lisäksi osakaskunnat ovat istuttaneet kuhaa ja istutuksia on tehty myös kalatalousmaksuvaroin, yhteensä 140 000 – 230 000 poikasta vuodessa. Istutuksilla turvataan kuhan kutukanta huonoina lisääntymisvuosina. Velvoiteistutuksissa voidaan tulevaisuudessa siirtyä muihin lajeihin ja toimenpiteisiin, jos luonnonlisäys vahvistaa kuhakantaa niin paljon, ettei istutuksista ole enää hyötyä kuhakannalle ja kalastukselle.
Lähde: RKTL 2.6.2014