Kotimainen järvikala on tänä talvena häipynyt lähes kokonaan kalatiskeiltä järvien poikkeuksellisen huonon jäätilanteen vuoksi.
Ongelmia on aina Keski- ja Itä-Suomesta Kuusamoon saakka. Jäätä on sen verran, ettei avovesikalastus enää onnistu. Monin paikoin jäät ovat sen verran heikkoja, ettei jään päälläkään kalastus luonnistu. Pohjoisessa jään päälle noussut vesi haittaa kalastusta.
Toivakkalainen kalastaja Raiko Ritvanen pyydystää pääasiassa rapuja ja kuhaa. Maanantaiaamuna Raiko oli aikeissa suunnata Päijänteen jäälle verkkokalastamaan kuhia, mutta se ei onnistunut. Pakkasta oli, mutta jäätä ei ollut tullut riittävästi. Sen muodostumista esti kova tuuli.
– Ison veneen nostin jo jouluksi telakalle. Jäätä tässä odotellaan. Veikkaan, että ehkä loppuviikosta voisi tossupelillä käydä ensimmäiset verkot järveen pudottamassa.
Tilipussi täytetään ensijäillä
Pari kertaa jäihin mulahtanut Ritvanen tietää, että jalkamiehelle kunnon jäätä pitää olla vähintään viisi senttiä. Moottorikelkalla ei kannata ajella alle kymmenen senttisellä jäällä.
– Tämä aika eli myöhänen syksy ja ensimmäiset jäät ovat verkkokalastajalle parasta aikaa. Silloin täytetään tilipussi.
Järvikalan saatavuudessa on kauppiailla ollut ongelmia jo kolmisen viikkoa.
– Tällä hetkellä saatavuus on lähellä nollaa. Yksittäisiä muutamia kiloja saatetaan viikkotasolla saada ja melkeinpä merikalan varassa ollaan, huokaa kalamestari Timo Hiljanen Osuuskauppa Keskimaasta Jyväskylästä.
Hiljanen muistelee, että vastaava kalapula oli viitisen vuotta sitten.
– Vuosi sitten meillä oli hyvä talvi jo jouluna ja silloin järvikalaa saatiin reilusti.
Tuontikalan hinnat kohonneet
Kotimaisella kalalle on jatkuvaa kysyntää ja Hiljasen mukaan kaikki järvikala mitä saadaan, menee kaupaksi samana päivänä. Samaan aikaan tuontikalan hinnat ovat nousseet selvästi.
– Turska ja seitifileet ovat paljon kalliimpia ostaa taloon kuin noin kuukausi sitten. Juhlapyhät sekoittavat vielä lisää ja Euroopasta ei ihan joka päivä kalaa nyt tulekaan ja se vaikuttaa hintaan, kertoo kalamestari Timo Hiljanen.
Sekä kalastajat että kauppiaat odottavat pakkasten jatkuvan. Muutaman päivä kunnon pakkasta vahvistaa järvien jääpeitettä niin, että se kestää kalastajien painon.
Tuontikala hallitsee tällä hetkellä selvästi Suomen kalamarkkinoita. Luonnonvarakeskuksen tuoreen selvityksen mukaan tuontikalan osuus on jo 80 prosenttia ja siitä puolet on norjalaista lohta. Vielä 1980-luvulla puolet kaloista oli kotimaista.
Lohikalat kattavat yli puolet kalamarkkinoista. Lohikalat ovat korvanneet erityisesti silakkaa, joka oli 1980-luvun alussa tärkein kauppakala.
Silakka tärkein saaliskala
Merialueen ammattikalastuksen saaliista silakkaa on noin 90 prosenttia, ja saaliin arvosta se on noin 70 prosenttia. Silakka on siten ylivoimaisesti tärkein kaupallinen kalalajimme. Silakka- ja kilohailisaaliista yli puolet käytetään turkiseläinrehuksi.
Elintarvikesilakan kulutus Suomessa on romahtanut. Vielä 1980-luvun alussa suomalaiset söivät silakkaa yli 30 miljoonaa kiloa. Nykyinen kulutus on enää kymmenesosa siitä, alle neljä miljoonaa kiloa. Rannikolta pyydetään myös kuhaa, siikaa, ahventa ja lohta.
Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan sisävesillä kaupallisesta kalansaaliista puolet on muikkua. Särkikalojen osuus sekä merialueen että sisävesien saaliista on kasvanut. Sisävesillä kuhan tarjonta on parantunut, kun taas siian on heikentynyt.
Kirjolohi tärkein kasvatuskala
Luonnonkaloista on tullut erikoistuotteita, kun kasvatetun kalan tarjonta on lisääntynyt. Tästä syystä muun muassa muikun, ahvenen ja hauen tuottajahinnat ovat nousseet.
Kotimaisen kalankasvatuksen tuotanto oli suurimmillaan 1990-luvun alussa. Noista ajoista tuotanto on laskenut 19 miljoonasta kilosta 13 miljoonaan kiloon.
Pääosa kotimaisen kalankasvatuksen tuotannosta ja arvosta on kirjolohta. Seuraavaksi merkittävin laji on siika.
Kala maistuu suomalaisille
Suomalaiset syövät entistä enemmän kalaa, sillä kalan kysyntä on lähes kaksinkertaistunut 1980-alun jälkeen. Kotimaisen kalan kulutus on 2000-luvulla kuitenkin vähentynyt noin kolmanneksella. Tuontikalan kulutus on sen sijaan lähes kaksinkertaistunut. Norjalaisen lohen kulutus jopa nelinkertaistunut.
Kotimaisista lajeista eniten kulutetaan kasvatettua kirjolohta ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta.
Luonnonvarakeskuksen mukaan siialla, kuhalla ja ahvenella olisi kotimarkkinoilla kysyntää, mutta niiden tarjonta on kausiluonteista ja vähäistä ammattikalastajien huvetessa. Myös vapaa-ajankalastuksen saaliit ovat vähentyneet. Kasvatettu kala ja tuontikala ovat vuosien mittaan korvanneet kotimaista luonnonkalaa.
Lähde: Yle 8.1.2018