EU:n kalastusneuvosto saavutti 17.10.2013 poliittisen yhteisymmärryksen vuoden 2014 kalastuskiintiöistä. Kiintiöt ovat seuraavat (suluissa muutosprosentti vuoteen 2013 verrattuna):
Turska läntinen (osa-alueet 22-24): 17 037 tonnia (-15 %)
Turska itäinen (osa-alueet 25-32): 65 934 tonnia (+7 %)
Silakka pääallas, Saaristomeri ja Suomenlahti (osa-alueet 25-29+32): 112 725 tonnia ( +25 %)
Silakka Pohjanlahti (osa-alueet 30-31): 137 800 tonnia (+30 %)
Kilohaili: 240 000 tonnia (-4 %)
Lohi pääallas ja Pohjanlahti: 106 253 kpl (-2 %)
Lohi Suomenlahti: 13 106 kpl (-15 %)
Suomen Ammattikalastajaliitto toteaa, että neuvoston kiintiöpäätöksessä vuodelle 2014 paljon hyvää, mutta myös elinkeinotoimintaa entisestään hankaloittavia asioita.
Turskalle päätetyt kalastuskiintiöt ovat odotetut. Muutama suomalainen alus kalastaa turskaa eteläisellä Itämerellä.
Tiedemiehet ja komissio olivat esittäneet suuria korotuksia silakkakiintiöihin. Elinkeino itse esitti varovaisempaa lähestymistapaa ja neuvosto oli samoilla linjoilla.
– Pääaltaan ja Suomenlahden silakan kalastusta joudutaan myös ensi vuonna säätelemään koska kiintiö ei riitä koko alueelle eikä koko vuodeksi. Myös pieni kilohailikiintiö rajoittaa kalastusta, koska saaliissa on sekä silakkaa että kilohailia, toimitusjohtaja Kim Jordas toteaa.
– Pohjanlahdella voidaan todennäköisesti rajoituksia lieventää tähän vuoteen verrattuna. Varovaisemmasta lähestymistavasta sovittiin yhteisesti ruotsalaisten ammattikalastajien kanssa. Vuosittaiset vaihtelut kiintiöissä eivät mielestämme tulisi olla liian suuria.
Lohi on entiseen tapaan herättänyt eniten keskustelua etenkin kansallisesti. Kiintiön alentaminen Pohjanlahdella kaventaa edelleen rannikkokalastuksen toimintamahdollisuuksia.
– Neuvoston päätös on täysin ICES:n antaman tieteellisen neuvonannon raameissa, mutta jonkin verran pienempi kuin komission alkuperäinen esitys.
– Suomen ensi vuoden kiintiö on pienempi kuin tämän vuoden saalis, joten päätös luo rannikkokalastukselle vaikean tilanteen.
– Ikävää on ollut seurata Suomessa lohesta käytyä keskustelua, jossa on ollut ajojahdin piirteitä. Erityisen ikävää on ollut huomata, että myös eduskunnan valiokunnat ovat liittyneet ajojahtiin.
– Kotimaisen pyydetyn kalan omavaraisuus on tänä päivänä ainoastaan 6 %, ja päätös merkitsee, että kotimaisen luonnonkalan tarjonta pienenee edelleen.
Suomenlahden lohikannalle ei ollut käytettävissä varsinaista kanta-arviota, vaan päätös perustui saaliin keskiarvoon viimeisen kolmen vuoden aikana. Saalistasoon puolestaan on vaikuttanut moni muu tekijä kuin pelkästään lohikannan tila.
– Neuvoston päätös pienentää kiintiötä ei vaikuta suoraan kalastukseen ensi vuonna, mutta sillä voi olla vaikutuksia pidemmällä aikavälillä. On tärkeä, että Suomenlahdella paljolti istutettuun kalaan kohdistuva pyynti turvataan.
