Leudoksi talveksi meni. Ensin pelotteli loppusyksyn talventulolla ja sitten kun kalenterin mukaan pitäisi olla talvi, täällä suojaa on lähes päivittäin.
Joukoittain vesilintuja on päättänyt että näillä rannoilla vietetään talvea. Vielä ehtii talvi näyttää olemassaolonsa. Kalastuksen kannalta olisi paras että vuodenajat pysyisivät suunnilleen ajallaan. Toki leuto talvi ja lämmin kevät hyvää tekee mutta onko kevät sitten lämmin. Huonoa on jos sitten tulee kylmät kun pitäisi kevään edistyä.
Viime kalastuskauden kesällä tulleiden pyydysvahingot pitävät korjauskiirettä yllä. Kahden rysän myrskyvahingot olivat lähes totaaliset. Syksyllä jo aloin kunnostuksen ja vielä menee tovi.
Kun rysästä jää tällainen näkymä rikkoontuneiden osien purkamisen jälkeen on aikalailla vähän mistä aloittaa rakentaa.
Lohiasetusta ollaan uusimassa. Elinkeinon varovainen toive oli että vuosikymmeniä jatkunut harkittu elinkeinon alasajo loppuisi mutta valitettavasti ei hyvältä näytä. Vahva koalitio on vastassa tarjoamassa meille Mustan Pekan korttia. Vain pieni muutos siirtämällä yhden rysän pyyntiaikaa lopusta alkuun.
Pari huomiota nykytilanteessa.
Tornion- ja Simojoella on seurattu kudulle nousevien lohien määrää laskurein ja vaellukselle lähtevien smolttien määrää pyytämällä niitä saaden arvio miten lisääntyminen on onnistunut. Toinenkin vertailuarvo voidaan laskea näistä tuloksista.
Verrataan joesta lähteneiden lohenpoikien määrää takaisin kudulle palaavien emolohien määrään. Maailmalla näin on tehty ja saatu tulokseksi noin 2 -3 % lukemia syönnökseltä palaaviksi lohiksi. Joukossa jokia joiden merivaellukseen ei kohdistu ollenkaan meripyyntiä.
Kun laskutoimitus tehdään Itämeren ”ylikalastuksen” rasittamilla lohikannoilla, tulos on yllättävä.
Tornionjoella palaa lohia noin kaksi kertaa enemmän kutemaan kuin yleensä muualla, mutta Simojoki tekeekin sitten jo maailmanennätyksen. Sinne on palannut useampi kuin joka kymmenes(13%) sieltä lähtenyt.
Vaikka tulos on hämmentävä en kuitenkaan epäile yhtään etteikö tutkijayhteisöt ja ICES saa pyöräytettyä tieteellisen neuvonannon näyttämään tulevaisuudessakin vähennystarvetta pyyntikiintiöihin merelle. Icesiin on aina voinut ”luottaa”.
Toinen huomio.
Nyt 40 vuotta on jalostettu lohikantaa mahdollisimman isoksi ohjaamalla pyynti pienempiin lohiin jotka ovat pyydettävissä myöhempänä kesällä. Edelleen pitäisi jatkaa näin eikä kohdistaa pyyntiä tasaisesti kaikkiin vuosiluokkiin. WWF ja SLL tuo hyvin esille, että heille on tärkeää sorkkia luonnonjärjestystä ja pyrkiä jalostamaan monsteri superlohia. Varoituskellojen pitäisi soida kun suojelun nimissä asetutaan yläpuolelle luonnonjärjestyksen.
Luonto kyllä vastaa kun sinne huudetaan. Nyt aikaisemmaksi nousijaksi jalostettu (40V) lohikanta ei pysy hengissä Tornionjoessa. Maksimaalinen odotusaika joessa syömättä heikentää syksyllä kutevien kalojen kuntoa ja on jo johtanut sairastumisiin ja kuolemiin Tornionjoella.
HjS
