Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) selvityksen mukaan nykyiset rakennettujen jokien kalatalousvelvoitteet eivät riittävästi korvaa voimalaitosrakentamisesta aiheutunutta kalataloudellista menetystä. Uudet arviot kalatalousvelvoitteen tasosta ovat moninkertaisia Kemi-, Ii- ja Oulujoella nykyvelvoitteisiin nähden.
Selvityksessä arvioitiin voimalaitosrakentamisesta aiheutunutta haittaa lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannoille Pohjois-Suomessa Kemi-, Ii- ja Oulujoella, Itä-Suomessa Pielisjoella ja Etelä-Suomessa Kymijoella. Uuden arvion mukaan on perusteita kasvattaa Perämeren alueen rakennettujen jokien kalatalousvelvoitteet 5-7-kertaiseksi lohen osalta, 3-4-kertaiseksi meritaimenen osalta ja vaellussiian osalta lähes kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna.
Olennaista velvoitteiden toteuttamisessa on niiden taloudellinen arvo. Kalojen istuttaminen on vain yksi keino menetysten korvaamiseksi. Tämän vuoksi uusien velvoitteiden toimeenpanoa tulee arvioida tapauskohtaisesti. Velvoitteista päätettäessä tulee huomioida, että sekä Suomen että kansainvälistenkin strategioiden mukaan kalakantojen hoidossa painopiste tulee siirtää istutuksista luonnonpoikastuotantoa tukeviin toimiin ja vaelluskalakantojen palauttamiseen.
Selvityksen mukaan rakennettujen jokien kalatalousvelvoitteiden muuttaminen on perusteltua, koska olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet ajoista, jolloin velvoitteet määrättiin. Nykytilanteessa on käytettävissä uutta ja aiempaa huomattavasti laajempaa tietoa vaelluskalakantojen luonnontuotannosta, istutuspoikasten säilyvyydestä, istutusten kannattavuudesta sekä kalakantojen monimuotoisuudesta. Olosuhteita ovat lisäksi muuttaneet rakennettujen jokivesistöjen laajamittaiset kunnostus- ja vesiensuojelutoimenpiteet. Arvioinnissa on otettu huomioon niin Itämeren lohen luonnonkannoissa viime vuosikymmeninä tapahtunut selvä elpyminen kuin tieto siitä, että istutuspoikaset selviävät heikosti kalastuskokoon. Nykyisiä velvoitteita määrättäessä yhden lohen luonnonpoikasen korvaamiseksi arvioitiin tarvittavan 1,6 istutuspoikasta, mutta nykytiedon perusteella tähän tarvitaan 2,5-3 istutuspoikasta.
Uudet arviot Kemi- ja Iijoen lohen ja meritaimenen menetetystä poikastuotannosta perustuvat jokien tuotantoalojen tarkasteluihin sekä uuteen tutkimustietoon Tornionjoen vaelluspoikastuotannosta ja sen tavoitetasosta. Luonnontilaisen Oulujoen pinta-alaan suhteutettu vaelluspoikastuotanto arvioitiin muita Perämereen laskevia lohijokia suuremmaksi muun muassa suotuisten virtaamaolojen ansiosta. Vaellussiian osalta arviot tehtiin merkintätutkimusten ja saalistietojen perusteella.
Selvitys tehtiin maa- ja metsätalousministeriön antamana tulostavoitteena osana kansallisen kalatiestrategian toimeenpanoa.
RKTL:n työraportteja 6/2014:
Rakennettujen jokien kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja kalatalousvelvoitteet
Voimalaitosrakentaminen katkaisi lohen ja muiden vaelluskalojen pääsyn laajoille kutu- ja poikastuotantoalueille. Selvitys kalataloudelle ja kalakannoille aiheutuneista vahingoista tehtiin Kemijoella, Oulujoella, Iijoella, Kymijoella ja Pielisjoella. Selvityksessä hyödynnettiin Tornionjoen vesistöalueelta saatuja tutkimustietoja lohen luonnonpoikastuotannosta.
Lähde: RKTL 6.2.2014
