Vuoden alussa perustettujen kalatalousalueiden tulee nykyisen kalastuslain perusteella laatia omille alueilleen käyttö- ja hoitosuunnitelmat (KHS) seuraavan puolentoista vuoden aikana. Työn tueksi Luonnonvarakeskus (Luke) on laatinut suunnitelman mallirungon. Mallirungon toimivuutta testattiin laatimalla Porvoon-Sipoon kalatalousalueelle sen merialutta koskeva KHS-luonnos.
Luonnos on esimerkki siitä, miten asioita voi suunnitelmissa käsitellä.
Suunnitelmat erilaisia joka alue-Soella
Mallirungon laadinnassa lähdettiin liikkeelle kalastuslain 36 §:n käyttö- ja hoitosuunnitelmalta edellyttämästä sisällöstä. Sisältöä täydennettiin niin, että se tukisi paremmin kalavesien käytön ja hoidon tavoitteellista suunnittelua ja toteutusta. Porvoon-Sipoon käyttö- ja hoitosuunnitelmaluonnoksen avulla esitellään paitsi esimerkki, pyritään samalla havainnollistamaan erilaisten paikkatietoaineistojen ja -menetelmien käyttöä KHS:n valmistelussa.
”Kalatalousalueita on Suomessa 118 ja ne ovat keskenään hyvin erilaisia, joten itse asiasisältö ja painotukset tulevat poikkeaman toisistaan eri alueilla paljon”, luonnoksen laadinnasta Lukessa vastannut erikoistutkija Antti Lappalainen huomauttaa.
Luonnoksen valmistelun tueksi muodostettiin ohjausryhmä, jossa olivat mukana edustajat Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta, Kalatalouden keskusliitosta, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusliitosta, Luonnonvarakeskuksesta sekä lisäksi Porvoon-Sipoon kalatalousalueen toiminnanjohtaja, paikallisten vesialueiden omistajien edustaja ja kaupallisten kalastajien edustaja.
Käyttö- ja hoitosuunnitelmat hyväksyttäväksi ensi vuoden loppuun mennessä
Kalatalousalueen hallitus voi päätöksillään tehdä luonnokseen korjauksia ja muutoksia ennen sen toimittamista alueellisen yhteistyöryhmän käsittelyyn ja myöhemmin ELY-keskuksen hyväksyttäväksi vuoden 2020 loppuun mennessä. Hyväksymisen jälkeen käyttö- ja hoitosuunnitelma on voimassa enintään kymmenen vuotta.
”Luonnonvarakeskus tulee vielä syksyn aikana julkaisemaan tarkemman menetelmäselostuksen luonnoksessa käytettyjen paikkatietoaineistojen kokoamisesta ja käsittelystä”, Luken tutkija Sanna Kuningas kertoo. Jo aiemmin Luonnonvarakeskus on julkaissut Kalavarojen käyttö ja hoito -opaskirjan, joka tukee kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatimista.
Työ on tehty Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kalatalouden ympäristöohjelmaan sisältyvässä Pilotit kalatalouden aluesuunnittelussa -projektissa.
Linkki http://jukuri.luke.fi/handle/10024/544517
Lähde: Luke 28.8.2019
