Elintarviketurvallisuusvirasto Evira selvittää sisävesialueella harvinaisen IPN-taudin (infectious pancreatic necrosis, tarttuva haimakuoliotauti) esiintymistä kalanviljelylaitoksella Kymijoen vesistössä.
Suomen merialueelta IPN-virusta todetaan vuosittain. IPN-virus on ihmiselle vaaraton eikä se estä kalan käyttöä ruokakalana. Jatkotutkimukset ja toimenpiteet IPN-taudin leviämisen estämiseksi sisämaan alueella on aloitettu. Kalankasvattaja voi torjua taudin leviämistä hankkimalla poikasia vain IPN-viruksen varalta tutkitulta poikastuotantolaitokselta, jolla on terveyslupa.
IPN on lohikalojen, lähinnä kirjolohen, taimenen, siian, lohen ja puronieriän tauti. Taudinaiheuttaja on birnavirus, joka kestää hyvin erilaisia olosuhteita. Tyypillisiä IPN-taudin oireita ovat poikasvaiheen voimakas kuolleisuus erityisesti nopeimmin kasvavilla yksilöillä, ihon tummuminen, verenpurkaumat sisäelimissä, pullistuneet silmät ja vatsa sekä ns. kierreuinti. Jos laitoksella esiintyy tällaisia oireita, tulee niistä ilmoittaa virkaeläinlääkärille välittömästi. IPN:n tautia aiheuttavaa virusta on aiemmin todettu toistuvasti Suomen merialueella, mutta Suomen sisävesialueella vain kolmella laitoksella viimeisen 30 vuoden aikana.
Poikaset sairastuvat
Tauti ilmenee useimmiten lohikalojen poikasilla viileän veden aikana. Merkittävin tartuntalähde ovat taudin kantajiksi jääneet tartunnat saaneet kalat. IPN voi levitä sekä veden välityksellä kalasta toiseen, että emokalasta mätimunaan, mutta myös kalanviljelyssä käytetyn välineistön välityksellä. Mädin desinfiointi ei välttämättä tapa virusta. Tautiin ei ole lääkitystä ja ainoa tapa päästä siitä eroon kalanviljelylaitoksella on tyhjentää ja desinfioida laitos huolellisesti.
IPN on vastustettava eläintauti
IPN on sisävesialueella lakisääteisesti vastustettava tauti, joten toimenpiteet taudin hävittämiseksi tehdään viranomaisten johdolla. Suomen sisävesialueella on EU:n myöntämä IPN-taudista vapaan alueen status. Sisämaan terveysluvan saaneet emokala- ja poikaslaitokset tutkitaan IPN-viruksen varalta valtion toimesta vähintään joka toinen vuosi. Tartunnan saaneelle laitokselle on annettu rajoittavat määräykset, joilla estetään kalojen siirrot laitokseen ja sieltä muualle.
Lähde: Evira 30.3.2012
