Hups. Kova tuuli ryttäsi leudon talven ohutta jäätä rantakiville.

Hups. Pääsi lipsahtamaan aikaa plokin viime päivityksestä. Monenmoista kiirettä on ollut ja talvesta tuli lyhyt, joka vielä lisäsi kiirettä saada valmiiksi varusteet uudelle kaudelle. Kalastus on alkanut, verkoilla ja rysillä. Ensimmäinen rysä laskettiin ennätysaikaisin 21. maaliskuuta. Rysien lasku maaliskuulla on harvinaista. Yleensä, jos päästään aikaisin avovesille, niin pyydetään verkoilla.

Sikaa ja hieman taimenia on rysistä tullut, ja viime päivinä on lahnat runsastuneet saaliissa. Jäiden lähdettyä tuli verkoilla siikaa ihan mukavasti, sittemmin tulo on hiipunut. Silakkaa on hyvin rannikolla ja ensimmäiset ovat jo kutupuuhissa. Silakka on poikkeuksellisen lihavaa, eli nyt on ainakin niiden ravintotilanne hyvä. Tarkemmin, silakkakannan koko on oikeassa suhteessa ravintovaroihin. Näin pulskaa silakkaa ei ole ollut viimeksi kuin 1980-luvulla, jolloin voimakas turskakanta verotti silakkaa niin runsaasti, että jäljelle jääneille riitti runsaasti ravintoa.

Lohenkalastus on jatkuvassa murroksessa. Taas on meneillään hyökkäys meitä merikalastajia vastaan. Kalastusta pyritään rajoittamaan lisää, vaikka on jo päätettynä historiallisen alhainen pyyntikiintiö kaupalliselle kalastukselle. Sen lisäksi on kansallinen kalastuksen säätelyasetus, joka kiintiön lisäksi rajoittaa kalastusta.  Lohikannasta ollaan huolissaan ja jälleen vain kaupallisen kalastuksen pitäisi kantaa koko vastuu. Tornionjoelle tulee vuosikiintiöt, 2 kpl lohta saa pyytää jokainen kalastaja pyyntiluvalla.

Tarkoittaa, että viime vuosien (v 2023 n. 20 000 kpl ja 2024 n. 24 500 kpl) jokeen nousevat lohimäärät on jaettu kaikki kalastajille viimeiseen loheen. Myytyjä kalastuslupia kun on vuosittain yli 10 000 kpl, tarkoittaa Tornionjoen kalastusrajoitus sitä, että käytännössä jokainen kutulohi on sallittua saalista. 10 000 lupaa x 2 lohta = 20 000 lohta, mikäli lohen nousu on vielä alhainen 2025. Miksi kaikkien lohien pyyntioikeudesta käytetään termiä kalastuksen rajoitus.

Merialueella on pyyntikiintiö pudonnut parissa vuodessa kolmasosaan (27 000 > 9 000). Ja sekään ei muka riitä. Vielä yritetään lisää rajoituksia kansalliseen rahoitusasetuksen ja tietenkin vain kaupalliselle kalastukselle. Kalastuspolitiikan irvikuva on, että kalastusoikeuksista merellä sovitaan rajajokineuvotteluissa. Kaikki kutulohet jaetaan pyyntioikeuksina jokivarsien pyytäjille ja merialueelle samat vaatii lisärajoituksia, että nekin mahdollisesti merialueella pyydetyt lohet pitää päästää jokeen onkikaloiksi.

HjS