Itämeren lohikantojen huolestuttavan heikentymisen vuoksi kalastuspainetta on tarpeen vähentää. Tämän vuoksi valtioneuvosto antoi asetukset kaupalliseen lohenkalastukseen rajoituksista. Uusilla kalastuskaudella 2025 sovellettavilla säätelytoimilla suojellaan erityisesti suurikokoisia lohia, jotka ovat arvokkaita kantojen lisääntymiselle ja monimuotoisuudelle. Samalla huolehditaan kaupallisten kalastajien riittävistä toimintaedellytyksistä.
Valtioneuvoston on tänään antanut asetukset kaupallisen lohenkalastuksen rajoittamisesta pohjoisella Itämerellä, Saaristomerellä ja Pohjanlahdella sekä Tornionjoen edustan merialueella.
Vuosien 2023 ja 2024 huolestuttavan heikon lohennousun ennakoidaan jatkuvan Tornionjoella myös tänä vuonna. Säätelyllä pyritään varmistamaan kalastuksen kestävyys sekä edellytykset lohikantojen vahvistumiselle ja luonnonlohikantojen monimuotoisuudelle.
Tästä johtuen lohen kalastuspainetta vähennetään sekä joella että merellä. Tornionjoen osalta on Ruotsin kanssa jo sovittu ja tiedotettu merkittävistä rajoituksista kalastuskaudelle 2025. Valtioneuvosto päätti tänään kyseisiä rajoituksia sisältävän Suomen ja Ruotsin yhteisen pöytäkirjan voimaansaattamisesta.
Ruotsin meri- ja vesiviranomainen on puolestaan lähettänyt lausunnoille ehdotuksen siitä, että lohen kalastaminen isorysällä olisi Tornionjoen Ruotsin puoleisella edustalla sallittua vain kuuden päivän ajan (17–22.6.). Tämä rajoitus vähentää merkittävästi Tornionjoen loheen kohdistuvaa pyyntiä.
Kalastusajan sekä pyydysten ja saaliin määrän rajoitukset
Vuonna 2025 kaupallisten kalastajien lohenkalastusta isorysillä rajoitetaan siten, että alkukauden tehollista kalastusaikaa lyhennetään
1–2 viikolla aiemmasta myöhentämällä kalastuksen aloitusta.
Saaristomeren ja Selkämeren säätelyvyöhykkeillä kalastus alkaa kesäkuun 5. päivä, Merenkurkun säätelyvyöhykkeellä kesäkuun 10. päivä, Perämeren säätelyvyöhykkeellä kesäkuun 15. päivä ja Perämeren pohjukan säätelyvyöhykkeellä kesäkuun 17. päivä. Näin varmistetaan, että aikaisin vaeltaviin luonnonlohiin ja arvokkaisiin suuriin naaraskaloihin kohdistuu selvästi aiempaa vähemmän pyyntiä.
Muutokset perustuvat edelleen asteittain lisääntyvään pyydysmäärään siten, että kalastuksen alkuvaiheessa ryhmään I kuuluva kaupallinen kalastaja saa käyttää yhtä isorysää. Ryhmään I ja II kuuluvat kaupalliset kalastajat saavat edellä mainituilla neljällä säätelyvyöhykkeellä lisätä rysämäärää kahteen isorysään rajoitusvyöhykkeittäin säädettyinä päivinä (Saaristomeri ja Selkämeri 10.6., Merenkurkku 15.6., Perämeri 20.6. ja Perämeren pohjukka 25.6.) ja viikkoa myöhemmin vielä neljään isorysään. Kemi-, Oulu- ja Iijokien edustojen terminaalikalastusalueilla pyynnin saa aloittaa kahdella isorysällä ja sen jälkeen lisätä kahdeksaan isorysään, koska saalis koostuu suurelta osin istutetusta lohesta.
Lausuntopalautteen perusteella asetusta tarkennettiin siten, että isorysien pyyntiin asettaminen on sallittu kymmenen vuorokautta ennen lohen kalastuksen alkamista. Tällä tavalla mahdollistetaan, että isorysäkalastus voi käytännössä alkaa rajoitusalueittain säädettyinä lohen kalastuksen aloituspäivinä. Avoimilla merialueilla isorysä voidaan asettaa pyyntiin turvallisesti vain maltillisissa tuuli- ja merenkäyntiolosuhteissa, minkä vuoksi siihen varataan kymmenen vuorokauden aika. Isorysä tulee kuitenkin virittää niin, ettei se pyydä lohta ennen lohen kalastuksen alkamista asettamalla siihen esteverkko tai avaamalla sen kalapesä. Mereen ennen asetusten voimaantuloa asetettua isorysää ei myöskään tarvitse nostaa pois merestä. Myös nämä isorysät tulee sulkea esteverkolla tai pitää niiden kalapesät avoinna siihen asti, kun lohenkalastus kyseisellä alueella on sallittua.
Pyydysmäärien lisäksi rajoitetaan kaikilla alueilla saalismäärää siten, että kaupallinen kalastaja saa alkukaudella pyytää enintään 20 prosenttia (aiemmin 25 prosenttia) hänen toimijakohtaisesta kalastuskiintiöstään. Tämä varmistaa yhdessä saaliin merkinnän ja kalastuksenvalvonnan kanssa, että alkukauden saalis pysyy riittävän alhaisella tasolla.
Lisäksi kaupallisesti pyydettyjen lohien merkintätapaa tarkennettiin niin, että merkki on pujotettava lohen suun läpi ja kiinnitettävä kiduskannen ympäri siten, ettei sen käyttö uudestaan ole mahdollista.
Merkistä poistetaan jatkossa kaupallisen kalastajan nimi ja rekisteritunnus, koska merkissä oleva juokseva numero riittää viranomaisten tunnistustarpeisiin.
Toimintaedellytysten heikentymisestä huolimatta koko lohikiintiö ja kaupallisesti merkittävä juhannussesonki on hyödynnettävissä
Kalastuselinkeinon kannalta muutokset merkitsevät valitettavaa toimintaedellytysten heikkenemistä. Säätely on kuitenkin suunniteltu niin, että kaupalliset kalastajat pääsevät koko merialueella kalaan riittävän aikaisin ehtiäkseen myymään tuoretta lohta juhannuksen aikaan, jolloin lohen hinta on korkea. Kaupalliset kalastajat pystyvät arvion mukaan hyödyntämään pääosin Suomen huomattavasti pienentyneen noin 9 000 lohen kiintiön, vaikka kalastus ajoittuukin rajoitusten takia aiempaa myöhempään ajankohtaan.
Lohikantojen tilanteen vakavuuden takia lohenkalastuksen nyt hyväksyttyjä rajoituksia sovelletaan vain kalastuskaudella 2025. Vuoden
2026 säätelyn tarve arvioidaan parhaan tieteellisen tiedon pohjalta vuoden 2026 alkupuolella.
Linkit:
Valtioneuvoston asetus MMM/2025/61
https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=3882
Lähde: MMM tiedote 22.5.2025
