Sähkeet

Uhanalaiset ja heikot kalakannat ovat puhuttaneet viime aikoina. Eduskunta hyväksyi maaliskuussa uuden kalastuslain, ja uusi kalastusasetus on parhaillaan lausunnolla. Perjantaina 10.4. kuultiin tutkijoiden mielipiteitä siitä, kuinka tutkimustietoa voitaisiin käyttää parhaiten uuden lain toteuttamisessa. Maa- ja metsätalousministeriön järjestämän seminaarin tarkoituksena oli tutkijoiden ja sidosryhmien vuoropuheen lisääminen.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo avasi seminaarin korostamalla kalastuslain merkittävyyttä.

– Tämä on suuri päivä; tänään tasavallan presidentti vahvistaa jo hyväksytyn kalastuslain.

Tutkimustiedon merkitys kestävään kalatalouteen

Luonnonvarakeskuksen tutkija Atso Romakkaniemi kertoi tutkimus- ja seurantatiedon käytöstä lohikantojen säätelyssä. Romakkaniemi valotti Itämeren lohenkalastusta koskevan kansainvälisen tieteellisen neuvonannon prosessin kulkua tutkimus- ja seurantatietojen keräämisestä poliittisten sopimusten syntyyn.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Jari Setälä jatkoi ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden esittelyllä kalastuksen ohjailussa. Kalastuksen kestävyydestä tulisi olla hyötyä niin kalakannoille, ihmisille kuin yrityksillekin.

– Paras mahdollinen käytettävissä oleva tieto saavutetaan paikallisen tiedon ja tutkimustiedon yhdistämisellä. Kumpaakin tietoutta tarvitaan, sillä kalastusalueet ovat erilaisia. Päätöksenteossa tuleekin ottaa huomioon paikallinen kokemusperäinen ja tieteellinen ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen tieto, Setälä totesi.

Kohti kalavarojen kestävää hyödyntämistä

Helsingin yliopiston professori Hannu Lehtonen kertoi tutkijana asettavansa suuria toiveita uudelle kalastuslaille. Toisaalta hän löysi myös parantamisen varaa uudesta laista.

– Ei riitä, että laki suojaa kalakantoja heikentymiseltä, vaan sen on myös tarjottava keinot niiden voimistamiseen ja rakenteellisen kestävyyden parantamiseen. Laki kokonaisuudessaan tulee kuitenkin mitä todennäköisimmin edistämään kestävän kalastuksen edellytyksiä, Lehtonen kommentoi uutta kalastuslakia.

Dosentti Timo Marjomäki Jyväskylän yliopistosta kuvaili seuranta- ja ohjauspyörän pyörimistä, jolla hän havainnollisti, kuinka kalatalouden tavoitteet ja toimenpiteet toteutetaan ja toteuduttuaan ne arvioidaan jälleen.

– Tärkeintä on, että pyörä pyörii, Marjomäki luonnehtii prosessia, jossa pyritään ajankohtaisen tiedon avulla tekemään kalataloutta hyödyttäviä kokonaisvaltaisia päätöksiä.

Kalastusneuvos Eija Kirjavainen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi uuden kalastuslain toimeenpanosta käytännössä.

– Uuden kalastuslain tavoitteena on selkeän ja tietoon perustuvan kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään kalavarojen kestävää hyödyntämistä, elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyviä hyvinvointivaikutuksia, kalakantojen elinvoimaisuuden ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä sekä eri toimijoiden yhteistyön lisäämistä. Lain tavoitteet toteutuvat vain kumppanuuden avulla, Kirjavainen painotti.

Seminaarin lopuksi käytiin paneelikeskustelu, jossa tutkijat jakoivat näkemyksiään ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden sekä suojelun yhteensovittamisesta kalastuksensäätelyssä.

Uusi kalastuslaki tulee voimaan vuoden 2016 alussa. Uuden kalastuslain tavoitteena on edistää kalojen luonnonvaraista lisääntymistä ja kohentaa heikkoja kalakantoja. Laki tukee kalojen luontaista lisääntymistä istutusten sijaan. Laki myös yksinkertaistaa kalastuslupajärjestelmää: kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu yhdistetään yhdeksi kalastonhoitomaksuksi.

Tilaisuuden puheenvuorot:

Tutkija Atso Romakkaniemi [PDF, 4 MB]

Lähde: MMM 10.4.2015