4.4.2024
Kalastuskausi on aloitettu täällä kalavesillämme, kun avovesikausi alkaa.
Ennen rantavesien lämpenemistä on lähdetty ns. routarääkiin, eli silakan ajoverkoille, sillä silakkaa on rannikon ulkopuolella odottamassa rantautumista. Enää ei lähdetä, ajoverkoilla kalastaminen on kielletty. Itämeren piirissä ja ankarimmin Suomessa on kaikki ajelehtiva verkkopyynti kielletty pyöriäisen suojelun nimissä. Tämä järjettömyys on EU-lähtöistä lähinnä Välimeren alueelta, koska siellä ajettiin kieltoja tahattomien sivusaaliiden johdosta. Lopputulos oli, että ajoverkkokalastusta edelleen harjoitetaan Välimerellä, mutta täällä missä kilpikonnia ja delfiinejä ei ole, kielto tuli oikein kansallisen tehostamisen kanssa. Ajoverkkokieltoinnostus oli niin ankara, että kaikki piti kieltää, vaikka esimeriksi silakkaverkkoon täällä ani harvoin esiintyvä pyöriäinen tuskin edes kiinni jäisi.
Silakka-ajoverkko ei edes ole pintapyydys, vaan se lasketaan väliveteen. Routarääki antaa parhaat saaliit, kun kevät on myöhäinen. Aikaisina keväinä silakka rantautuu heti, eikä jää odottelemaan ulkomerelle. Hallille pyöriäinen on herkkuruokaa, joten hylkeiden runsastuttua pyöräiset lienee jo hävinneet Itämereltä. Rääkiin ei siis lähdetä koska taruolento voi siihen teoriassa sotkeutua.
Toinen kevätaloitus on siianpyynti verkoilla. Kuluvana vuonna on ensi kertaa voimassa verkon solmuvälin nosto 45 mm:iin. Paras solmuväli siianpyyntiin on 40 mm (kielletty jo aiemmin) tai 42 mm koska alueella esiintyvä siika on pääosin tuon kokoista. Luonnonsuojelujärjestöjen painostuksesta, vastoin tietoa tai kokemusta, on runnattu läpi säätely, joka tekee verkkokalastuksesta kannattamatonta, lukuun ottamatta loppukesän pari kuukauden aikaa, jolloin isokokoisempaa siikaa on kannattavaan pyyntiin apajilla riittävästi. Keväällä on kyllä hieman isokoistakin siikaa, mutta se on pääosin ns. laskusiikaa, eli syksyllä kutenutta ja joessa talvehtinutta. Laskusiika ei ole toipunut kudun rasituksesta eikä ole siikaa parhaimmillaan. Kesäinen siian ajoverkkopyynti on kielletty, kun kala olisi isoa ja herkullisen rasvaista. Siispä emme lähde siikaverkoille, sillä myös hallit odottelevat meitä, ollen innokkaita kokemaan verkot ennen kalastajaa.
Lohen kalastus on minulta kielletty. Perusteluna on ”tieteellinen” EU-päätös suojella Selkämeren Ruotsin puolella olevan Ljungan joen lohta. Se on kärsinyt jostain jokikohtaisesta tautiepidemiasta viime vuosikymmenen loppupuoliskolla. Ljungan on voimalaitoksin rakennettu joki, jonka alajuoksulla on pätkä kaloille kelvollista jokiluontoa.
Perusteluna Selkämeren kaupallisen kalastuksen kiellolle Suomen rannikolla on, että on ehkä mahdollista, että täältä saadaan saaliiksi ko. joen lohikantaa oleva lohi (yksi lohi kaupallisessa pyynnissä), joten kaikki kaupallinen pyynti pitää kieltää.
Minä en saa ottaa yhtään lohta vaikka vapaa-ajankalastajat (+ muut kuin ammattikalastajat) saa ottaa eväleikatun (istutusperäisen) lohen. Jos minun pyydykseen ui kalastettavaksi tarkoitettu eväleikattu lohi, minun on se vapautettava elävänä tai kuolleena. Velvoiteistutettuja eväleikattuja lohia istutetaan kompensoimaan jokiluonnolle aiheutettujen rasitteiden (esim. voimalaitokset) johdosta kalastukselle aiheutuneet menetykset. Päivän selvää jatkossa on, ettei lohi enää täytä velvoiteistutusten tavoitetta ja niistä olisikin luovuttava ainakin Selkämeren osalta. Velvoiteistutusten kohteen pitää olla laajasti ja tasapuolisesti hyödynnettävä kompensaatio kalastukselle.
Jotain pientä toivon kipinää ylläpidetään lohen kalastajille sillä, että rajallinen ns. tutkimuspyynti olisi mahdollista. Onko todellakin Ljungan joen lohia (yksi riittää) saaliissa Suomen rannikkopyynnissä kuten väitetään. EU:n pitäisi antaa siihen luvan, pyyntö on esitetty ja nyt odotetaan jotain STECF:n lausuntoa. Tutkijoille voi olla vaikeaa lausua, kun heidän alkuperäinen neuvonantonsa on aivan keksittyä, vain kalastuspoliittinen mielipide, jonka tarkoituksena on kaupallisen kalastuksen lopettaminen. Turha lienee odotella mitään lievennyksiä. Lohen kalastus on ollut minulle selvästi yli puolet kalastuksen liikevaihdosta, joten sen korvaaminen ei ole mahdollista.
Se että en saa pyytää lohta tarkoittaa myös, etten saa edes itse syödä villilohta. Vapaa-ajan kalastajat saavat lohta kalastaa, mutta he eivät saa myydä saalistaan, joten heiltä tuskin saa maistiaisia. Itse en voi omalla FIN-rekisterissä olevalla veneellä pyytää edes vapaa-aikana lohia, joten pitäisi hankkia oma vapaa-ajan kalastusvene ja kalusto, jotta saisin syödä pyytämäni lohen. Ei siis riitä, että ammattikalastajalta kielletään lohen myynti, myös syöminen on kielletty.
Silakan kalastus lienee ainut realistinen mahdollisuus lisätä kalastusta alueella, jolla toimin ja jonka pyyntiin minulla on jo kalustoa. Silakkaan ei kuitenkaan kannata resursseja lisätä, olihan aivan hiuskarvan varassa, että sitä saa kalastaa kuluvana vuonna. On siis aivan realismia pelätä, että ensi vuonna EU onnistuu kiellossa. Kalastan silakkaa verkoilla, mikä on kaikkein ympäristö- sekä kalakantaystävällisin tapa pyytää silakkaa. Siitä huolimatta, että on kyseessä ekologisin pyyntimuoto, verkkosilakka ei ole ympäristömerkki MSC:n mukaista pyntiä. Sitä ei ole koskaan haettu mukaan merkkiin koska sen merkitys on niin vähäinen, ettei sille ole kannattanut hakea MSC-merkintää. Kauppa on kuitenkin innostunut vaatimaan sille toimitetun silakan ympäristömerkintää, jolloin verkkosilakkaa ei laajasti osteta jalostukseen. Kuluttajat ei merkkejä vaadi tai pyydä, sillä koskaan ei kukaan meidän omassa vähittäismyynnissämme ole MSC-merkistä edes kysynyt, saatikka sitä toivonut. Suoraan kuluttajille silakkaa kalastaessa ei merkkejä kysellä, sillä ostajat kyllä tietävät, mikä on parasta ilman vihreää ohjausta. Hieman kalaa menee jalostukseen, fileeraukseen ja savustukseen, mutta ilman MSC-sertifikaattia on laajentaminen estetty.
Koskaan ei kevään tulo ole näin turhalta tuntunut. Toisaalta, jos ”lopetan”, täytän yhteiskunnan toiveet ja voihan siitä olla ylpeä osallistumalla aktiivisesti ”vihreään siirtymään”. Vihreä siirtymä on toteutettu maamme kalataloudessa tehokkaasti, olemme maailmanlaajuisesti aivan kärkimaa. Kalankasvatus on siirretty Norjaan ja kalastus maailman merille. Hyvä Suomi.
HjS
