Silakka
Silakkakanta on selvästi elpynyt, ja kalojen kunto on erinomainen. Edellisen kerran vastaavaa havaittiin 1980-luvulla suurten turskavuosien aikaan, jolloin voimakas predaatio pienensi silakkapopulaatiota ja ravintoa oli yksilöille runsaasti.
Silakat ovat kooltaan vielä melko pieniä, mikä johtuu runsastuneiden ikäluokkien nuoruudesta. Kasvun jatkuessa odotettavissa on, että parin vuoden kuluessa suurempaa silakkaa on runsaasti saakiina.
Lohi
Lohisaaliit olisivat olleet hyviä, erityisesti nuorta ja pientä lohta esiintyi runsaasti. Kalastuskiintiö oli kuitenkin erittäin pieni ja pyynti voimakkaasti rajoitettua, mikä yhdessä pienen keskikoon kanssa heikentää taloudellista tulosta.
Vaikka lohikannan runsastuminen antaisi perusteet ensi vuoden kiintiön kasvattamiseen, näin ei ole tapahtunut. Päinvastoin, tieteellinen neuvonanto tähtää jälleen merikalastuksen alasajoon, ja vuoden 2026 kiintiö pienenee edelleen. Yleisesti tavoitellaan että ICES neuvonanto (tieteellinen) olisi kalastuksen säätelyn lähtökohta mutta nyt halutaan erityisesti vielä erilaisia kansallisia heikennyksiä soveltamalla varovaisuusperiaatetta vielä uudelleen ja uudelleen jo kerran varovaisuusperiaatteen mukaiseen kiitiömäärän suositukseen. Tieteellisen varovaisuusperiaatteen mukainen neuvo ei kelpaa vaan pitää saada lisää rajoitettua kaupallista kalastusta. Yli kolmekymmentä vuotta on rajoitettu periaatteella että kun nyt suostutte rajoituksiin niin tulevaisuudessa on runsaammin pyydettävää, Missähän ne kaikki säästyneet lohet luuraa: On tainnut huomattava osa muuntua hylkeen ulosteeksi. Kolmen vuosikymmenen aikana tieteellisesti ohjattu lohenkalastus ja kantojen hoito ovat johtaneet lohikantojen jyrkkään heikkenemiseen: Itämeren aiemmasta noin 500 000 lohen Kalastus kiintiöstä on jäljellä enää noin 27 000.
Siika ja taimen
Siikaa saatiin kauden aikana kohtalaisesti, pääosin rysäkalastuksella. Lohenkalastuksen vaikeuksien vuoksi siian pyyntiä lisättiin korvaamaan menetettyjä tuloja.
Yllättäen rysäpyynti päättyi heikkoon kalan tuloon noin kuukautta ennen kuin sääolot olisivat edellyttäneet rysien nostamista.
Taimen on ollut siian pyynnin merkittävä sivusaalis, ja viime vuosina saaliit ovat parantuneet siinä määrin, että taimensaaliilla on jälleen taloudellista merkitystä.
Sääolot
Myrskyjä esiintyi poikkeuksellisen vähän: vain kaksi merkittävää oli, heinäkuun alussa ja lokakuussa. Nämä kaksi myrskyä aiheuttivat vahinkoa pyydyksille.
Kalastusta haittasi kuitenkin myrskyjä enemmän kesän pitkä hellejakso, joka nosti meriveden lämpötilan useimmille kalalajeille epäedullisen korkeaksi.
Kesän tiedeprojekti – laskuriportti
Kesän aikana osallistuttiin laskurikalterin testaukseen osana Aalto-yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kehitystyötä. Rysän nieluun asennettu laite ”portti” rekisteröi jokaisen rysän perään kulkevan kalan sisään tai ulos mennessä.
Laskuri tallentaa jokaisesta kulkijasta kuvan ja pituusarvion sekä välittää tiedot sovellukseen kalastajan kännykkään. Kalastaja voi seurata rysän tapahtumia ja saada ajantasaisen tiedon kertyneestä saaliista.
Tavoitteena on kehittää järjestelmä, jonka avulla kalastaja voi ajoittaa kokemisen optimaalisesti, välttää turhia käyntejä ja säästää aikaa sekä polttoainetta.
Hyvää joulua ja Onnellista Uutta Vuotta
HjS
