Rehevöityminen näkyy kevätkesän aikaan runsaana leväkasvuna, joka valtaa rannikon touko-kesäkuussa muodostaen levämattoa pohjaan, ja tyvenellä nousee tämä vaaleanvihreä rihmalevä pintaan muodostaen levälauttoja. Rihmatupsulevä (Pilayella littoralis) haittaa kalastusta tuhrimalla verkot niin, ettei niihin kalaa saa, sillä verkko muuttuu näkyväksi seinäksi, jonka kala havaitsee jo kaukaa. Verkkojen puhdistaminen pyyntikuntoon on mittava lisätyö.
Suurin haitta meriluonnolle on kuitenkin levän runsas määrä ja sen hajoamisen aikainen (kesäkuu) runsas hapenkulutus, joka autioittaa suuria merialueita muusta elämästä. Pohjaeläimet kärsivät, mutta suurin haitta lienee kalojen mädin tuhoutuminen. Tosin kalat näyttävät karttavan kutemista tämän levän joukkoon. Riesa on ollut lisääntymään päin tällä vuosituhannella ja näyttää myös, että aikaiset keväät edesauttavat juuri tämän levän lisääntymistä. Jäiden puuttuminen lisää valon määrää alkukeväällä ja levä alkaa runsastua nopeasti.
Vaisuksi jääneen alkuvuoden kalastuksen ainoa valopilkku oli hyvät taimensaaliit. Reilunkokoista istutettua taimenta tuli hyvin ja se korvasi osaltaan lohen niukkoja saaliita. Lohikauden vähäiset saaliit johtuivat siitä, että ikäluokka, jonka pitäisi muodostaa pääosa saaliista, puuttui lähes tyystin. Syytä ei tarkalleen tiedetä, mutta ikäluokka on kadonnut jo aivan pienenä. Ilmeisesti jo vaeltavat smoltit ovat olleet heikkolaatuisia, koska niistä ja alle vuoden ikäisistä ei ole mitään havaintoa merellä. Lohien jokivaiheessa hellekesät ja kaloihin iskeneet vesihome-epidemiat lienevät heikentäneet ikäluokan kadoksiin.
Tulevaisuus ei kuitenkaan huoleta kalakannan osalta sillä yhden merivuoden pientä lohta oli nyt erittäin hyvin ja se ennustaa hyvää tuleville saaliille.
Tulevaisuudessa huolettaa eniten se että Eu:n kalastuspoliittinen ”biologis” uskonnollinen tiedesuuntaus saa tuhottua kalastuselinkeinon viimeiset rippeet kuten taas on kaavailtu. Todella(taas kerran) on vaakalaudalla saanko enää ensi vuonna toimia kalastajana ja toimittaa luonnonkalan ystäville sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi kalastettua kalaa (myös biologisesti kestävää vaikka biologit muuta väittää).
Lokakuussa kalastajan kaula on pölkyllä. kun kalastuskiintiöstä päätetään.
HjS