Kalamarkkinat ovat sekasorrossa – Lohta saa nyt huippuhalvalla ja kotimainen tuotanto on ajautumassa ongelmiin

Norjalaisesta lohesta on ylitarjontaa ja se pudottaa kalan kilohintaa Suomessa asti.

– Kalan kansainväliset markkinat ovat olleet aikamoisessa sekasorrossa. On poikkeuksellista, että Norjan lohen hinta on tähän aikaan vuodesta näin alhaalla, sanoo erikoistutkija Jari Setälä Luonnonvarakeskuksesta.

Norjalaisen lohen hinta on nyt noin 30 prosenttia alemmalla tasolle kuin mitä se viime vuosina on ollut samaan aikaan vuodesta.

Ajankohdalla on merkitystä, sillä yleensä hinnat alkavat laskea kesällä ja ovat matalimmillaan päämyyntikaudella syksyllä, kun kasvattamot alkavat tuottaa kesän pulskistamia kaloja maailmalle.

Lohen kilohinnan myös ennustetaan pysyvän matalalla tasolla.

– Ennustaminen on vaikeaa, mutta kyllähän siellä Norjassa aika paljon on kalaa niissä kasseissa. Arvelen, että hintataso pysyy syksylläkin nykytasolla eli ei nouse kauhean korkeaksi, Setälä veikkaa.

Hintojen romahdus johtuu koronarajoituksista, jotka kutistivat ensin Norjan lohelta markkinat Aasiassa ja sitten Yhdysvalloissa ja Euroopassa kun ravintolat jouduttiin sulkemaan.

Suomessa myytävästä kalasta lohikalat kattavat yli puolet markkinoista. Pääosa lohikaloista on tuotua ja ne tuodaan Norjasta. Siksi Norjan lohen hinta heiluttaa kalan hintaa myös Suomessa.

– Lohen kysynnän vähentyminen on synnyttänyt ylitarjontatilanteen ja sitä kautta lohen hinta on laskenut ja se vaikuttaa meillä suoraan kotimaisen kasvatetun kirjolohen ja epäsuorasti myös luonnonkalan hintaan, Setälä sanoo.

Filettä jopa 15 eurolla

Norjan lohen vientihinta Norjasta ei ole sama kuin kalatiskin myyntihinta, mutta se vaikuttaa siihen nopeasti.

Asiakkaalle se on näkynyt esimerkiksi niin, että jos lohifileen hinta on liikkunut normaalisti yli 20 eurossa niin nyt sitä on voinut saada noin 15 eurolla.

Samalla kotimaisen kirjolohen hintaan tulee painetta. Sitä ei voi myydä paljon norjalaista lohta kalliimmalla.

– Kyllähän se tietää kotimaiselle tuotannolle ongelmia. Meidän pitäisi olla kilpailukykyisempiä ulkomaisen tuotannon kanssa. Se tarkoittaa sitä, että meillä pitäisi olla isoja ja tehokkaita yksiköitä esimerkiksi vesiviljelyn puolella. Nyt yksikkökokomme on aika pieni norjalaiseen verrattuna, Setälä kertoo.

Kalankasvattajille esitetäänkin joustomahdollisuuksia. Nyt säännöt ovat sellaiset, että kalaa voisi joutua myymään syksyllä päämyyntikaudella tappiohintaan.

Joustoa toimialalle toisi esimerkiksi kasvatuksen sääntelyn muutokset.

– Isoissa tuottajamaissa kaavaillaan tilanteen vuoksi joustavuutta kalankasvatuslupiin. Silloin kalaa ei tarvitsisi lupaehtojen ylittämisen pelossa myydä hallitsemattomasti, vaan kalaa voidaan silloin tarjota kysynnän mukaan ja välttyä hintaromahduksilta. Tätä tilapäismenettelyä pitäisi Suomessakin pohtia, sanoo johtava tutkija ja vesiviljelyn innovaatio-ohjelman koordinaattori Jouni Vielma Lukesta.

Korona sotki myös kalastajien verkot

Luonnonkaloja kuten kuhaa, siikaa ja ahventa myydään normaalisti paljon ravintoloille. Nyt se myyntikanava on ollut kiinni.

– Siinä kalastajat ovat joutuneet miettimään uusiksi väyliä saada kalaa asiakkaille. Se on voinut olla pakatun kalan myyntiä verkkokaupassa, ilmoituksia somessa, kun kalaa on tarjolla tai suoramyyntiä toreilla tai satamassa, Setälä luettelee.

Joillakin myynti on voinut jopa kasvaa, kun väki on vältellyt kauppoihin menemistä. Näin on käynyt esimerkiksi Rauman lähellä sijaitsevalle Rantamaan Lohelle.

– Meillä Porin ja Rauman myyntipisteissä myynti on puolitoistakertaistunut normaalista. Moni sanoo ostavansa kalan mieluummin tuuliselta torilta kuin jonottamalla kaupasta, kertoo kalastaja ja kalankasvattaja Veli-Matti Rantamaa.

Suoramyynnissä hintakaan ei heilu maailmanmarkkinoiden tahtiin.

– Kuluttaja on valmis maksamaan, kunhan se löytää ne oikeat paikat mistä sitä kalaa saa, Luonnonvarakeskuksen Setälä veikkaa kuultuaan Rantamaan Lohen suoramyynnin suosiosta.

Luonnonkalaa on myös voinut löytää tavallista useammin markettienkin tiskeiltä. Esimerkiksi S-ryhmässä kala, joka olisi normaalisti mennyt ravintoloille, on nyt myyty kaupoissa.

– Olemme pyrkineet suosimaan sellaisia tavarantoimittajia, jotka ovat menettäneet asemiaan ravintolamyyntien loppumisen myötä. Olemme siis yrittäneet tasoittaa tätä kuoppaa sillä tavalla, sanoo HOK-Elannon Prisma-ketjun ruokatorivalmentaja Juha Hautaniemi.

Kotimaisen kalan suosio on ollut Hautaniemen mukaan viime vuosina kasvussa.

Moni toivoo, että etenkin luonnonkalaa löytyisi useammin kaupasta.

– Kotimaista kalaa ei vaan meinaa aina saada. Täälläkin, kun tuota tiskiä katselee niin kyllä siellä nuo lohet pääosaa näyttelee, sanoo kauppakeskus Kaaren Prisman kalatiskillä asioinut Raimo Rahkonen.

Tällä kertaa Rahkosen suosikkikalaa oli kuitenkin runsaasti tarjolla.

– Suosikkini on tuo muikku. Sen verran olen katsonut, että se on ollut yllättävän halpaa. Muikku tosin on aina hintansa väärti, Rahkonen kertoo.

Kalatalousyritysten kriisituki jakoon

Koronarajoitukset ovat siis kolhineet myös kalatalouden yritystoimintaa. Toimialalle räätälöityä kriisitukea pääsee hakemaan jo maanantaina 18.5.

Kriisitukea voivat hakea kalastajat, kalan kasvattajat sekä kalanjalostuksen ja kalaan erikoistuneet kaupan yritykset. Vähimmäistuki on 3000 euroa ja enimmillään tukea voi saada 10 000 euroa.

Enimmäismäärä on siis laskenut merkittävästi alkuperäisestä 120 000 eurosta. Taustalla on maa- ja metsätalousministeriön mukaan enimmäismäärän yhdenmukaistaminen muiden tällä hetkellä käytössä olevien, työ- ja elinkeinoministeriön myöntämien suorien avustusten, kanssa.

Lähde: Yle 16.5.2020