Lämmin kesä on lisännyt lohitäiden määrää, mikä on näkynyt kalatiskeillä norjalaisen lohen hinnassa.

Norjan lohen tukkuhinta on alhaisimmillaan kolmeen vuoteen, mikä näkyy myös kuluttajahinnoissa kalatiskeillä. Syynä tähän on lohitäi, joka on hyötynyt lämpimästä kesästä ja näin lämpimämmästä merivedestä. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Lohitäit ovat pieniä loisia, jotka syövät kalan limaa, ihoa ja verta. Loinen altistaa lohen bakteereille ja muille taudinaiheuttajille. Lohitäi on uhannut Norjan luonnonvaraisia lohikantojakin.

Meritutkija Anne Dagrun Sandvik Norjan meritutkimuslaitoksesta kommentoi tapausta norjalaislehti Dagens Næringsliville.

”Emme ole koskaan aiemmin nähneet pohjoisessa niin suuria määriä täitä kuin tänä vuonna”, Sandvik sanoi.

Kalankasvattamoille on asetettu rajaksi keskimäärin 0,5 lohitäitä naaraslohta kohden. Joillain kasvattamoilla lohitäiden määrä on kuitenkin kahdeksankertainen. Andøyan ja Senjan välisellä kalantuotantoalueella tehdyissä mittauksissa todettiin, että lohitäitä oli kaksi tai kolme kertaa enemmän kuin viime mittauskerralla.

Sjømat Norgen toimitusjohtaja Geir Ove Ystmark kertoi viime viikolla tiedotteessa, että tilanne on poikkeuksellinen meren korkean lämpötilan vuoksi. Lohitäit viihtyvät paremmin korkeammissa merilämpötiloissa.

”Tänä kesänä lämpötilat ovat olleet neljästä viiteen astetta normaalia korkeampia. Se on luonut poikkeuksellisen tilanteen, josta olemme todella huolissamme”, Ystmark kertoi.

Ilmastotutkijat ovat varoittaneet jo pitkään korkeammista lämpötiloista Pohjois-Norjassa.

”Olemme huolissamme siitä, että lämpötilan muutokset tulevat nopeammin kuin olemme ennustaneet. Se on yleisestikin huolestuttavaa, mutta myös vesiviljelyalalla, joka nyt kokee korkeampaa täipainetta”, Ystmark sanoo.

”Tilanne, johon nyt on varauduttava, voi muodostua uudeksi normaaliksi.”

Tuontilohi maistuu suomalaisille. Luonnonvarakeskuksen mukaan kasvatettua ulkomaista lohta kulutettiin 2,9 kiloa henkilöä kohden vuonna 2022. Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,6 kiloa).

Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 25.9.2024