Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalue on vakavan kalastovahingon vĂ€hentĂ€miseksi hakenut lupaa ampua merimetsoja kevĂ€isin helmikuun alusta siihen saakka, kunnes alueella havaitaan ensimmĂ€isten poikasten kuoriutuneen. Lupaa on haettu vuosille 2022â2026, vuosittain tuhannen, eli yhteensĂ€ viiden tuhannen linnun ampumiseen.
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympĂ€ristökeskus (ELY-keskus) on, siltĂ€ osin kuin asiassa hallinto-oikeudessa on kysymys, luonnonsuojelulain (1096/1996) 49 §:n 3 momentin perusteella myöntĂ€nyt hakijalle luvan merimetsojen syysaikaiseen (1.8.â31.12) ampumiseen pÀÀtökseen liitetyn lupakartan mukaisesti ja pÀÀtöksen lupaehdoissa tarkemmin mÀÀritellyin tarkennuksin. Luvan mukaan vuosittain saa ampua yhteensĂ€ 1000 merimetsoa. Lupa on voimassa 31.12.2024 asti, ja luvan voimassaoloaikana saa ampua yhteensĂ€ 3000 merimetsoa.
Rauman Seudun Lintuharrastajat ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry valitti pÀÀtöksestÀ.
Turun hallinto oikeus on 30.6. hylÀnnyt valituksen ja toteaa seuraavaa:
Merimetso (Phalacrocorax carbo) on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu sekÀ lintudirektiivin 1 artiklassa tarkoitettu lintulaji. Lintudirektiivin 9 artiklan nojalla lintulajien suojelusta voidaan poiketa muun ohella kalavesille koituvan vakavan vahingon estÀmiseksi. Hallinto-oikeus toteaa, ettÀ kalavesille koituva vakava vahinko voi tarkoittaa myös kalastukselle tai kalataloudelle aiheutuvan vakavan vahingon estÀmistÀ.
Ensin on siten arvioitava, onko asiassa riittÀvÀllÀ todennÀköisyydellÀ osoitettu merimetson aiheuttavan kalataloudelle vakavia vahinkoja lupa-alueella. Kyse on tÀssÀ tapauksessa vahingoista alueen ahvenkannoille ja -saaliille. Asiassa on esitetty erilaisia tutkimuksia, joiden perusteella arviot merimetsojen ahvenkannoille aiheuttamasta uhasta yleisesti vaihtelevat, eikÀ asiasta ole tieteellistÀ yksimielisyyttÀ. Nyt kyseessÀ olevassa tapauksessa merimetsojen vahinkoja kalataloudelle on kuitenkin arvioitava juuri tÀssÀ konkreettisessa tapauksessa kyseistÀ lupa-aluetta koskien.
Hallinto-oikeus toteaa, ettÀ asiassa saadun selvityksen perusteella kyseessÀ olevan tilastoruudun alueella kaupallisen kalastuksen ahvensaaliit ja ahvenen yksikkösaaliit ovat viime vuosikymmeninÀ merkittÀvÀsti laskeneet, mikÀ ajoittuu samaan ajanjaksoon kuin merimetsopopulaation merkittÀvÀ kasvu alueella. Sen sijaan viereisellÀ tilastoruudulla, jossa ei ole yhtÀ vahvaa merimetsopopulaatiota, ahvensaaliit ovat samalla ajanjaksolla laskeneet olennaisesti vÀhemmÀn, mikÀ ilmenee myös valittajien toimittamista tilastoista.
Kun otetaan huomioon lupa-alueen Suomen korkein merimetsotiheys, esitetty tutkimustieto koskien erityisesti suuren merimetsotiheyden aiheuttamaa arvioitua ahvenen saalismenetystÀ pesimÀkolonioiden lÀhistöllÀ sekÀ viereisen tilastoruudun erilainen saaliskehitys, on asiassa riittÀvÀllÀ todennÀköisyydellÀ osoitettu merimetson aiheuttavan vakavia vahinkoja lupa-alueen ahvenenkalastukselle. Arviossa on myös otettu riittÀvÀllÀ tavalla huomioon mahdolliset muut ahvensaaliiseen vaikuttavat seikat, koska ahvenen saaliskehitystÀ on verrattu toiseen vastaavaan alueeseen.
Koska merimetsojen kalataloudelle aiheuttamat ongelmat ovat liittyneet erityisesti niiden paikallisesti suureen mÀÀrÀÀn, eikÀ muuta tyydyttÀvÀÀ ratkaisua merimetsojen mÀÀrÀn vÀhentÀmiseksi alueella ole ollut, on voitu myöntÀÀ poikkeuslupa niiden mÀÀrÀn vÀhentÀmiseen ampumalla. Saadun selvityksen perusteella mÀÀrÀ on ollut hyvÀksyttÀvÀ suhteessa merimetsojen vuosittaiseen lisÀÀntymiseen alueella, ja tÀhÀn nÀhden voidaan arvioida, ettei pienempi mÀÀrÀ olisi voinut estÀÀ vakavien vahinkojen aiheutumista. Kun otetaan huomioon merimetsojen mÀÀrÀstÀ ja lisÀÀntymisestÀ esitetty selvitys, ei myönnetty poikkeuslupa myöskÀÀn vaaranna merimetsojen suotuisaa suojelutasoa. Poikkeuslupa-alue on tarkoituksenmukaisella tavalla rajattu vahinkoa aiheuttavan pesimÀkolonian pÀÀsÀÀntöisen saalistusalueen laajuudelle.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen pÀÀtöstÀ ei ole syytÀ muuttaa.
LÀhde: Turun hallinto-oikeus 30.6.2023, pÀÀtös H1/324/2023
