Suomen Ammattikalastajaliiton (SAKL) hallituksen kesäkokous vaatii, että vuosikymmeniä ammattikalastajille turvaa antanut kalastusvakuutusjärjestelmä säilytetään.
Vaatimus on reaktio maa- ja metsätalousministeriön heinäkuiseen esitykseen puolittaa järjestelmälle myönnettävä valtion tuki. Järjestelmän näivettäminen rankoilla säästövaatimuksilla merkitsee käytännössä vakuutusjärjestelmän alasajoa ja loppumista.
Liitto katsoo, että valtion noin miljoonan euron vuosittainen panostus vakuutusjärjestelmään antaa yhteiskunnalle lisäarvoa monella tavalla. Tällainen ”säästö” on ilmeisessä ristiriidassa hallitusohjelman ja elinkeinokalatalouden toimintaohjelman tavoitteiden sekä sinistä biotaloutta koskevien juhlapuheiden kanssa.
Liitto viittaa myös nykyisen kalastusvakuutustukilain (2012) tavoitteisiin, eli laki ”edistää kaupallisen kalastuksen harjoittamisen edellytyksiä Suomen merialueen rannikon erityisissä olosuhteissa niissä rajoissa, joita EU:n lainsäädäntö asettaa” ja että ”rannikkokalastuksen kannattavuus ja jatkuvuus edellyttää, että sillä on jatkossakin taloudellinen turva aluksia ja kalastusvälineitä uhkaavissa vahinkotapauksissa.” Kalastusvakuutustuki on yksi harvoista valtion kansallisista tukimuodoista kaupalliselle kalastukselle Suomessa.
Kesäkokouksen asialistalla oli myös muita tärkeitä ajankohtaisia asioita. Hallituksen lakiesitys toimijakohtaisista kiintiöistä silakan, kilohailin ja turskan kalastuksessa tulee eduskunnan käsiteltäväksi syyskuussa. Lakiesitys on kalastus- ja elinkeinopoliittisesti todella merkittävä. Liitto toivoo, että eduskunta käsittelee pitkään valmistellun lakiesityksen alkusyksyn aikana, jotta järjestelmä voisi astua voimaan vuoden 2017 alusta. Keskiössä tulee olla alan toimintaedellytysten ja kannattavuuden parantaminen.
Liitto katsoo, että Sipilän hallituksen panostukset siniseen biotalouteen ovat myönteinen asia elinkeinolle. Investoinnit Kasnäsin kalajauhotehtaaseen ovat tästä hyvä konkreettinen esimerkki. On kuitenkin hyvä huomata, että tämä korvaa vain osittain ne menetykset, jotka koituivat EU:n asettamista Venäjään kohdistuvista pakotteista ja jotka lopettivat kalan viennin Venäjälle.
SAKL on myös hyvin huolissaan rannikkokalastuksen heikosta tilanteesta, elinkeinon ikärakenteesta ja uusien nuorien kalastajien vähäisestä määrästä. Kuluttajien mahdollisuus saada kotimaista pyydettyä kalaa on uhattuna kun vahinkoeläinten aiheuttamat haitat lisääntyvät, tuottajien määrä vähenee, ja näin myös kalan tarjonta supistuu.
Valtiovallan on kaikissa kaupallista kalastusta koskevissa päätöksissään arvioitava niiden merkitystä elinkeinon jatkuvuuden kannalta. Kalastusvakuutustuen säästötoimet ovat tästä oiva esimerkki – hetkelliset säästöt maksavat enemmän tulevina vuosina.
Julkilausuma Suomen Ammattikalastajaliiton hallituksen kesäkokouksesta 12.-13.8.2016 Porissa
Lisätietoja: Puheenjohtaja Olavi Sahlstén, 0400-227 448 ja toimitusjohtaja Kim Jordas, puh. 0400-720 690
