EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto sopi tiistaina 28.10. vuoden 2026 kalastuskiintiöistä Itämerellä. Lähtökohta kiintiöneuvotteluille oli haastava Komission erittäin pienten kiintiöesitysten kautta. Myös koko syksyn Ruotsissa esillä ollut julkinen keskustelu silakan ja kilohailin kalastuksen suurista rajoitustarpeista aiheutti hieman epävarmuutta kalastuskiintiöiden lopputulokseen.
Hankaliin lähtökohtiin peilaten nyt saavutettua neuvottelutulosta vuoden 2026 Itämeren kalastuskiintiöistä voidaan siis pitää kokonaisuutena hyvänä. Pohjanlahden silakkakiintiöön esitetty loppuvuoden kiintiön korotusoptio perustuen kansainvälisen merentutkimusneuvoston tieteelliseen neuvonantoon on uusi elementti kiintiöiden määritykseen. Liitto pitää kokonaisuutta hyvänä, että kokonaiskiintiö (option kanssa) perustuu tieteelliseen neuvonantoon. Option käyttö ei ole kuitenkaan yksiselitteisesti hyvä asia koko kalastuselinkeinolle, koska silakan rysäkalastajat pystyvät hyödyntämään vain toimijakohtaisen kiintiöosuutensa verran laskettuna lokakuun loppuun asetetusta Pohjanlahden silakkakiintiöstä. Loppuvuoden mahdollinen kiintiön nosto hyödyttää vain troolikalastajia, koska silakan rysäkalastussesonki on ollut keväällä – alkukesällä.
Pohjanlahden lohikiintiö laskee ja on vuonna 2026 historiallisen pieni. Lohi on rannikkokalastuksen tukijalka ja liitto toivookin Suomen lohikiintiön nostoa suuremmaksi kiintiövaihdoin. Vuonna 2025 oli erityisen suuri yhden merivuoden lohien eli kossien kutuvaellus, joka lupaa vuodelle 2026 isoa kahden merivuoden lohien kutuvaellusta, jonka hyödyntäminen myös rannikkokalastuksessa tulisi varmistaa kiintiövaihdoin.
Suomen Ammattikalastajaliitto kiittää Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahia ja muita Suomen neuvottelijoita, jotka saivat varmistettua kalastuselinkeinon ja koko kotimaisen kalan arvoketjun jatkuvuuden myös vuonna 2026, toteaa liiton toimitusjohtaja Mikko Malin.
Linkki tiedotteeseen
