Turku-Kaarina hyljevapaan alueen pilottitutkimuksen keskeiset havainnot

Luonnonvarakeskus selvittää yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa hyljevahinkojen vähentämistä hyljekarkottimien avulla Turun-Kaarinan edustalla olevalla Lemunaukon merialueella. Syksyn 2021 pilottitutkimuksessa selvitettiin Rövarholman salmessa uuden sukupolven karkotinlaitteiden teknistä toimivuutta. Keskeinen innovaatio oli karkottimien lähetinyksiköiden asentaminen salmen pohjalle. Tämä oli selkeä edistysaskel, joka mahdollistaa karkottimien laaja-alaisen käytön muun muassa veneväylien äärellä. Mikäli rahoitus järjestyy, tutkimuksen seuraavassa vaiheessa karkottimilla on tarkoitus sulkea kaksi tärkeintä Lemunaukkoon johtavaa salmea ja pyrkiä luomaan hyljevapaa alue. Karkottimet yhdistetään merikaapeleiden avulla maissa oleviin säätöyksiköihin, joihin tulee verkkovirta. Tämä varmistaa karkottimien jatkuvan ja häiriöttömän toiminnan.

Tutkimuksen tausta

Hylkeiden aiheuttamat vahingot Suomen rannikkokalastukselle ovat viime vuosikymmeninä nopeasti kasvaneet hyljekantojen kasvun myötä. Erilaisia keinoja on kehitetty vahinkojen vähentämiseksi ja tämä työ on kohdistunut erityisesti hylkeenkestävien rysäpyydyksien kehittämiseen. Hyljevahinkoja ei kuitenkaan voida torjua pelkästään pyyntiteknisillä keinoilla. Varsinkin verkkopyynnissä ja perinteisessä suomukalojen ja silakan rysäpyynnissä hylkeiden torjunta pyyntiteknisillä keinoilla on vaikeaa, ellei peräti mahdotonta. Siksi hylkeet on mahdollisuuksien mukaan pidettävä pois pyyntialueilta.

Korkeataajuista vedenalaista ääntä lähettäviä hyljekarkottimia on testattu hylkeiden karkottamisessa rysäpyydysten ja kalanviljelyaltaiden välittömästä läheisyydestä. Rannikolla on viime vuosina herännyt kiinnostus vähentää karkottimien avulla hyljevahinkoja laajemminkin sulkemalla hylkeiltä kokonaisia vesialueita. Hyljevapaiden alueiden luominen on mahdollista sellaisissa olosuhteissa, joissa vesialueelle johtavat salmet ovat suhteellisen kapeita ja suljettavissa karkottimilla. Luke on tehnyt vuodesta 2018 lähtien kalastajayhteistyönä alustavia kokeiluja salmien sulkemisesta hyljekarkottimilla Naantalin luoteispuoleisella merialueella ja tulokset ovat olleet lupaavia.  Hyljevapaista alueista hyötyvät paitsi kaupalliset kalastajat myös vapaa-ajankalastajat ja kalastusopas-yrittäjät. Hyljekarkottimien merkittävä etu on niiden yleinen hyväksyttävyys, mikä mahdollistaa niiden laaja-alaisen käytön.

Rövarholman pilottitutkimuksen keskeiset tulokset

Luke teki syksyllä 2021 pilottitutkimuksen, missä keskityttiin uuden sukupolven karkotinlaitteiden teknisen toimivuuden ja asennusteknisten kysymysten ratkaisuun. Pilotti toteutettiin Turun-Kaarinan edustalla olevassa Rövarholman salmessa loka-joulukuussa (kuva 1). Karkottimilla ei suljettu koko salmea, jonka leveys on noin 350 m. Pilotissa oli ensi sijassa kysymys laitteiden teknisten ominaisuuksien testaamisesta ja optimaalisen asentamisen etsimisestä. Keskeinen innovaatio oli karkottimien lähetinyksiköiden asentaminen salmen pohjan läheisyyteen sukeltajan avulla. Tällaista koejärjestelyä ei ole tietääksemme testattu missään aikaisemmin. Karkottimien meressä olevat lähetinyksiköt olivat matalajännitteisten (12 V) merikaapeleiden avulla yhteydessä laitteiden säätöyksiköihin, jotka olivat maissa. Karkottimiin syötettiin normaalia verkkovirtaa, minkä ansiosta laitteiden jännitteen saanti oli turvattu kaikissa tilanteissa. Karkottimien asentaminen meren pohjan tuntumaan mahdollistaa karkottimien käytön vilkkaasti liikennöityjen veneväylien äärellä. Merkittävä etu on myös se, että karkottimia ei enää tarvitse sijoittaa erillisten lauttojen avulla toimintapaikkaansa; ne ovat täysin näkymättömissä eivätkä siten aiheuta visuaalista haittaa kesäasukkaille tai ole alttiita ilkivallalle. Vesilläliikkujia varoitettiin käynnissä olevasta tutkimuksesta ja vedenalaisista kaapeleista molemmille rannoille asennetuilla varoitustauluilla. Karkotinten toimintaa voitiin tarkkailla etäyhteyden avulla.

Pilottitutkimuksessa testatut karkottimet olivat skotlantilaisen Ace Aquatec yrityksen kehittämiä laitteita, jotka vuokrattiin pilottia varten. Testissä oli mukana kaksi matalataajuista (RT-1: 0,8-1,2 kHz) ja yksi keskitaajuista (US-3: 8-11 kHz) ääntä lähettävää karkotinta. US-3 erottuu perinteisistä aiemmista karkottimista tarjoamalla moduloidun taajuuslähdön lyhyillä, satunnaistetuilla äänipulsseilla, mikä estää tehokkaasti hylkeiden tottumisen karkottimen lähettämään ääneen.

Pilottitutkimuksen perusteella voitiin todeta, että matalataajuinen RT-1 karkotin ei tuo etua hylkeen karkottamisessa, vaikka äänen kantama on jonkin verran pitempi kuin korkeammalla taajuudella toimivan US-3 karkottimen kantama. Tulokset viittasivat siihen suuntaan, että korkeammalla taajuudella saadaan tehokkaampi karkotusvaikutus.  Matalataajuinen (1 kHz) ääni ei ilmeisesti aiheuta hallille yhtä epämiellyttävää kokemusta kuin korkeampitaajuinen (>10 kHz) ääni, joka on lähempänä hallin kuuloalueen herkintä aluetta.

Pilottitutkimuksen yhteydessä testattiin myös Luken ARIS (Adaptive Imaging Sonar) luotaimen käyttöä pinnan alla uivien hylkeiden määrän ja liikkeiden havaitsemisessa. Luotaimilla ei pystytty kattamaan salmea koko leveydeltään (kuva 1). Luotaimella havaittiin kaksi hyljettä. Luotain ei tuonut oleellista uutta tietoa karkotinteknologian toimivuudesta ja sen tuottaman aineiston läpikäynti osoittautui aikaa vieväksi. Jatkossa ARIS-luotausta käytetään vain tilanteissa, jossa hylkeiden havaitseminen on tutkimuksen kannalta oleellisen tärkeää. Luotauksen lisäksi karkottimien välittömässä läheisyydessä koekalastettiin kahdella 120 metrin pituisella verkkojadalla. Saaliit olivat normaalia parempia ja verkoilla saatiin kaikkia alueella yleisesti tavattavia kalalajeja. Hylkeiden vahingoittamia kaloja ei ollut saaliissa, mutta kahdessa tapauksessa verkoissa oli mahdollinen hylkeen tekemä repeämä.

Tutkimus jatkuu syksyllä 2022 (olettaen että rahoitus järjestyy)

Mikäli rahoitus järjestyy, tutkimuksen seuraavassa vaiheessa syksyllä 2022 on tarkoitus sulkea karkottimilla kaksi tärkeää salmea, jotka johtavat Lemunaukkoon ja muodostaa sinne hyljevapaa alue. Tutkimuksessa käytetään Ace Aquatec US-3 karkottimia. Tarkoitus on sulkea Rövarholman salmi ja Apajanokan salmi (kuva 2) ja seurata sulkemisen vaikutusta alueen kalastajien saaliisiin. Suljettavat salmet ovat paikallisten kalastajien näkemyksen mukaan ne, joiden kautta hylkeet pääosin tulevat Airiston suunnalta sisään Lemunaukkoon. Nämä salmet ovat siten keskeisen tärkeitä sulkea hylkeiltä. Alueelle johtaa myös kaksi kapeampaa salmea, joita pitkin hylkeitä voi tulla alueelle, mutta paikallisten kalastajien mukaan se on epätodennäköistä. Karkottimet vuokrataan tutkimusta varten. Karkottimissa käytetään 150 ja 200 metrin pituisia vedenalaisia kaapeleita. Kaikki karkottimet yhdistetään maissa oleviin säätöyksiköihin, joihin tulee verkkovirta. Tämä varmistaa karkottimien jatkuvan häiriöttömän toiminnan ja helpottaa myös laitteiden ylläpitoa. Laitteiden toimintaa voidaan valvoa ja ääniasetuksia säätää etäyhteyden kautta.

Alueen kalastajat pitävät saalispäiväkirjaa, johon merkitään paitsi päivittäiset lajikohtaiset saaliit myös kaikki hylkeiden mahdollisesti vahingoittamat kalat lajeittain. Lisäksi kalastajat raportoivat havaitsemistaan hylkeistä alueella. Myös osaa alueen vapaa-ajankalastajista pyydetään kirjaamaan mahdollisimman tarkasti saaliinsa ja erityisesti hylkeiden aiheuttamat saalisvahingot. Alueen mökkiläisiä ja muita asukkaita pyydetään ilmoittamaan mahdollisista hyljehavainnosta lähettämällä tiedot tekstiviestinä. Alueella myös luodaan valmius ja keinot nopeasti poistaa alueelle mahdollisesti päätyneet hylkeet. Tätä tarkoitusta varten sovitaan jo ennakkoon hylkeen metsästykseen oikeutettujen metsästäjien kanssa siitä, miten asia hoidetaan.

Jatkotutkimuksen tärkein odotettavissa oleva tulos on se, että karkottimien käyttöaikana tutkimusalueella on merkittävästi vähemmän hylkeitä ja kalastajien saaliissa on merkittävästä vähemmän hyljevahinkoja. Voidaan myös odottaa, että kalastajien saaliit ovat keskimääräistä parempia viimeisiin vuosiin verrattuna. Tutkimuksella on käytössään useiden alueen kaupallisten kalastajien saalistiedot aikaisemmilta vuosilta ja tuloksia voidaan verrata niihin. Alueella tiedotetaan laajasti tutkimuksesta ja sen tavoitteista, jotta mahdollisimman moni ranta-asukas, kalastaja ja veneilijä olisi tietoinen hankkeesta. Tutkimuksen tuloksista tiedotetaan myös alueen lehdissä, kalastajien some-kanavilla ja Luken sivustoilla. Tiedotusvälineillä on mahdollisuus päästä Turun salmivesille kuvaamaan projektin toimintaa Airisto-Velkuan kalatalousalueen venekyydillä (yhteyshenkilö Timo Saarinen, puh. 0400-525323, sähköposti timo.saarinen@airistovelkua.fi).

Tutkimuksesta laaditaan myös raportti, jossa on keskeiset tulokset sekä alustava kustannushyöty analyysi hylkeiltä suojaamisen taloudellisesta hyödystä ja arvio menetelmän laajemmasta käytettävyydestä Suomen rannikolla. Tutkimuksen valmistuttua vastuu karkottimien ylläpidosta ja operoinnista siirtyy paikallisille toimijoille. Luke voi jatkossa antaa rajoitettua teknistä tukea sekä osallistua vaikuttavuusarvioiden tekoon.

Lähde: Tiedote: Luonnonvarakeskus 21.4.2022

Esa Lehtonen, Roope Lehmonen, Petri Suuronen, Hannu Lahtonen ja Timo Saarinen