Erilaisten asioiden laskentatarve on tuttu juttu. Ihmisten liikkumista seurataan automaattilaskimilla, ja mm. jokien nousulohien määrä arvioidaan omalla menetelmällään. Vastaavasti kalastajille olisi tärkeää tietää, onko rysässä saalista ja kuinka paljon, jotta koentamatkat voidaan suunnitella taloudellisesti ja ympäristöä säästäen.

Kalojen kulkiessa sisään pyydykseen, umpinaiseen rysään, voisi olettaa olevan helppoa rakentaa laskin, mikä rekisteröi sen ohittavat kalat. Niin luulisi, mutta kun toimialue on meri, kohteena alati elävä pyydys, ja monella nopeudella eri suunnista uiva kala, on haasteita tiedossa. Edut tuollaisesta laskurista olisivat kuitenkin merkittävät. Kalastaja säästää sekä työaikaa että polttoainetta koska tyhjää rysää ei tarvitse kokea, vaan pyydyksille lähdetään vasta kun haluttu kalamäärä on tiedossa. Samalla säästetään ympäristöä.

Team Fishmongers Mikael Lindholmin vieraana. Kuva Esa Lehtonen

Laskuri-ideaa markkinoitiin syyskuussa 2020 Aalto yliopiston PDP (Product development project) hankekokonaisuuden raadille. Aihe kiinnosti ja Luke valittiin kehityshankkeen sponsoriksi, ja hankkeen toteuttajaksi valikoitui kahdeksan opiskelijan muodostama team Fishmongers johtajanaan Albin Weckström. Tiimiläisistä kolme työskenteli kehityshankkeen parissa Brasiliassa (Sao Paulo) ja he osallistuivat projektikokouksiin videoyhteydellä. Luken tiimijäseninä hankkeessa ovat tutkimusinsinöörit Esa Lehtonen ja Roope Lehmonen.

Perustavoitteena on ollut kehittää rysänperän 40 x 40 cm nieluun kiinnitettävä kalalaskurilaite, jonka avulla kalastaja saa reaaliaikaisesti (24/7) tiedon mobiililaitteeseensa rysään uivien saaliskalojen määrästä ja koosta, sekä mahdollisesti pyydyksestä ulos uivista kaloista, esimerkiksi siioista.

Tiimi teki laajasti alkuselvityksiä, ja tutki mm. erilaisia signaalitekniikoita. Protovaiheeseen tulleen laskurilaitteen toiminta perustuu IR-lasertekniikkaan (valo ei ole nähtävissä ihmissilmällä). Tällaiset laserit on kiinnitetty kahteen 20 cm etäisyydelle toisistaan asennettuun epoksikehykseen. Laskurilaitteen data välitetään tietokoneen palvelimelle kännykkäverkon avulla. Kalojen rekisteröinti ei ole riippuvainen valon määrästä eikä veden sameudesta.  Laitteen tarvitsema virta saadaan vedenalaiskoteloon asennetuista akuista.

Kalalaskurin prototyyppi PU-rysän nielussa. Kuva Esa Lehtonen

Aalto yliopiston Design Factoryn kalalaskuriprototyypin ensitesti vesillä toteutettiin 18.5.2021 Söderbyssä kalastaja Mikael Lindholmin kanssa yhteistyönä. Demotestissä metallipuikkoon kiinnitettyä 44 cm pituista siikaa liikuteltiin sisälle laskuriporttiin ja sieltä ulos. Tekninen toteutus toimi suunnitellusti ja kalan kulkusuunta, sijainti portin sisällä sekä kellonaika tallentuivat tietokoneelle.

Kalalaskurin testi Söderbyssä Mikael Lindholmin rannassa. Kuva Esa Lehtonen

Tulevan kesän aikana on vuorossa monien teknisten detaljien parantaminen ja kalteriporttiin asennettavan laskurikehyksen painon sekä koon pienentäminen. Tavoitteena on rakentaa kolme laskuriyksikköä ja testata niiden toimintaa eri yhteistyökalastajien ponttonirysissä. Mikäli laitteiston tuotekehitys etenee suunnitellusti, laskurilaitetta on tulevaisuudessa mahdollista käyttää ponttonirysien lisäksi myös muissa rysätyypeissä ja pyydyksissä merialueella sekä sisävesillä.

Periaatteessa varsin yksikertaisella, mutta luovaa innovatiivisuutta edellyttävällä tekniikalla, voidaan ottaa yksi askel kohti kestävämpää kalastusta. Työ vaatii kuitenkin tekijänsä ja osaajansa, jotta lopputulos on tavoitteiden mukainen. Hankkeessa mukana ollut LUKE:n Esa Lehtonen korosti koko suunnitteluketjun toimimisen tärkeyttä. Tiimin opiskelijat[LE(1] pääsivät käsiksi teknisen ratkaisun toteutukseen, mikä kohdistui suoraan ammattikalastajan tarpeeseen. Yhteistyö näyttöpäätteeltä kalastajan rysään saakka on toteuduttava saumattomasti[LE(2] , ja tämä toimi hyvin tässä hankkeessa, kertoi Lehtonen.

Tämä kehitystyö on osa kalatalouden innovaatio-ohjelmaan sisältyvää Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuus -hanketta (TUKALA), joka on käynnissä Luonnonvarakeskuksen ja mm. SAKL:n yhteisvoimin.

Videokooste 21.5. kalalaskurin proton esittelytilaisuudesta löytyy tästä: https://youtu.be/-eH-rnp1KX8