Kalastusyrityksille tuotettu esittelypohja (mallipohja) yritysesittelyä varten

Suomen Ammattikalastajaliitto on tuottanut osana Kalatalouden kehittämisohjelmaa (KaKe) mallipohjan kalastusyrityksen yritystoiminnan esittelyyn. Hanke on kulkenut työnimellä ”Päätoiminen kaupallinen kalastaja” ja sen on toteuttanut Suomen kalatalouskehitys – Jari Setälä. Hanke on rahoitettu Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Kalatalouden innovaatio-ohjelmasta

Päätoiminen kalastaminen on vaativaa yrittämistä, joka edellyttää yrittäjältä monenlaisia asioita. Harvalla alan ulkopuolisella (esimerkiksi kaupungin tai kunnan) päätöksentekijällä on ymmärrystä päätoimisen kalastustoiminnan edellytyksistä, tarpeista ja vaikutuksista, vaikka he tekevät päätöksiä kalavesille pääsystä ja kalastusta tukevista tai haittaavista toimenpiteistä. Kaupallisesta kalastuksesta tarvitaan tosiasioihin perustuvaa viestintää yritystoiminnan kehittämisen tueksi.

Hankkeen tarkoitus oli tehdä esittelypohja (mallipohja), jonka avulla yksittäiset kaupalliset kalastajat voivat kuvata päätöksentekijöille yritystoimintaansa ja sen reunaehtoja ja vaikutuksia kalan tarjontaan, markkinoihin ja ympäristöön.

Kalastusyrityksen esittelypohja toimii myös esitteenä (sähköisenä tai tulostettuna) päätöksentekijöille, johon muotoillaan kalastusyrityksen kalastuksensa harjoittamista ja kehittämistä koskevat keskeiset viestit.

Esittelypohjan / esitteiden avulla on tarkoitus helpottaa päätoimisten kaupallisten kalastajien viestintää ja nostaa kaupallisen kalastuksen arvostusta. Mukana olleet kalastajat saivat omaa kalastustaan koskevan esitteen hyödynnettäväksi, mutta heidän kanssaan tehdyn työn pohjalta syntyi esimerkkiesitteet, joista saadun kokemuksen perusteella rakennetttiin mallipohja, jota muut kaupalliset kalastajat voivat hyödyntää omista lähtökohdistaan ja omin viestein. 

Mallipohjan (Power point -muodossa) voi ladata oman yritykseen käyttöön liiton nettisivuilta. Osana hanketta on tehty kolmen eri kalastajan yritystoiminnasta valmiit esitteet, joista voi ottaa esimerkkiä oman yritystoiminnan esittelyyn.

Kettunen esite

Pullan kala esite

Sådön kala esite

Esitepohja

Suomalaisella silakalla kasvatettu tonnikala tarjolla ruokafestivaalin erikoisuutena

Turussa järjestettävä Food & Fun Festival tarjoaa tänä vuonna harvinaisen makuelämyksen, kun noin satakiloinen Blue Fin -tonnikala päätyy huippukokkien käsittelyyn. Erikoisuuden tekee ainutlaatuiseksi myös se, että kala on kasvanut suomalaisella silakalla.

Suomesta viedään kasvavassa määrin silakkaa ulkomaille, jossa sitä käytetään moneen tarkoitukseen, muun muassa tonnikalojen ruokintaan. Esimerkiksi Länsi-Rannikon Kala toimittaa vuosittain 5 000–6 000 tonnia silakkaa Espanjaan, Kroatiaan ja Australiaan.
– Olemme vieneet suomalaista silakkaa tonnikalojen ravinnoksi jo yli kymmenen vuotta, mutta viime vuosina määrät ovat nousseet huomattavasti, kertoo toimitusjohtaja Aarne Paesalu.

Välimerellä kasvatetut tonnikalat päätyvät pääosin Japaniin ja muualle Aasiaan, vain pieni osa niistä jää myyntiin Eurooppaan. Nyt yksi noin satakiloinen Blue Fin Tuna tuodaan Suomeen erityisesti Turun Food & Fun Festivalia varten.

Food & Fun kokoaa ajalla 8.–12.10. Turkuun 14 kansainvälistä huippukokkia, jotka suunnittelevat ja toteuttavat omat menunsa eri turkulaisravintoloissa. Tonnikala leikataan paloiksi tapahtuman aattona kokeille järjestettävässä tilaisuudessa turkulaisessa Karu-ravintolassa, jonka yrittäjä, keittiömestari Valtteri Willberg on erikoistunut japanilaiseen keittiöön ja erityisesti sushiin.

Osa tonnikalasta tarjoillaan osana ravintola Karun Food & Fun -menua, jonka toteuttaa yhdessä ravintolan tiimin kanssa Karussa vieraileva amerikkalainen kokki Jonah Kim. Osa kalasta tulee myyntiin Turun kauppahallissa sijaitsevaan kalaliike Herkkunuottaan.

– Haluamme tarjota tapahtumassa sekä yleisölle että kokeille ainutlaatuisia elämyksiä. Suosimme lähiruokaa, mutta välillä on hienoa tuoda tarjolle myös erikoisempia raaka-aineita. Tämä tonnikala on todellinen erikoisherkku, sanoo festivaalin tuottaja Jouni Kuru.

Lisätiedot:
Jouni Kuru, Food & Fun Festival
jouni@foodandfunfestival.com

Aarne Paesalu, Länsi-Rannikon Kala Oy
aarne.paesalu@lrk.fi

Lähde: Pro Kala ry

Kim Jordas on menehtynyt

Suomen Ammattikalastajaliiton pitkäaikainen vetäjä, kalastusneuvos ja toimitusjohtaja Kim Jordas on kuollut kotonaan Lapinjärvellä 30.8.2025 nopeasti edenneen sairauden murtamana.

Liitto on valmistellut yhdessä Kimin kanssa pitkään yhteistyötä tehneiden henkilöiden kanssa oheisen 26.9.2025 Helsingin Sanomissa julkaistun muistokirjoituksen. Muistokirjoitus kuvaa hyvin Kimin merkitystä liitolle sekä koko Suomen elinkeinokalataloudelle useiden vuosikymmenten ajalla.

https://www.hs.fi/muistot/art-2000011503764.html

Liiton toimihenkilön ja hallituksen puolesta esitämme syvän osanoton Kimin läheisille.

Kimin muistoa kunnioittaen,

Mikko Malin                                                                             Jarno Aaltonen

toimitusjohtaja                                                                         puheenjohtaja

Suomen Ammattikalastajaliitto ry – Finlands Yrkesfiskarförbund rf

Kalatalouden Innovaatiopäivät 29.-30.10.2025

Vuoden innostavin tapahtuma tulee taas: Kalatalouden Innovaatiopäivät 29.-30.10.2025

Innovaatiopäivät 2025 järjestetään lokakuun lopussa, paikkana tällä kertaa Original Sokos Hotel Presidentti.

Ensimmäisen päivän ohjelmasta vastaavat vesiviljelyn, kalastuksen ja ympäristön innovaatio-ohjelmat sekä BlueProducts -ohjelma.

Toisen päivän ohjelman ja koko tapahtuman järjestelyistä vastaa Pro Kalan koordinoima Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma.

KALATALOUDEN INNOVAATIOPÄIVÄT 2025
29.-30.10.2025

Original Sokos Hotel Presidentti
Eteläinen Rautatiekatu 4, 00100 Helsinki

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: https://www.lyyti.fi/p/Kalatalouden_Innovaatiopaivat_2025_5632

katriina.partanen@prokala.fi

Lähde: Pro Kala 20.6.2023

Miljöutskottet vill se jakt på skarv och vitkindad gås

Riksdagens miljöutskott ger tummen upp för jakt på de två arterna.

Finland driver på ändringar i fågeldirektivet med målet att jakt på storskarv och vitkindad gås ska bli möjlig.

Arterna i fråga är livskraftiga, men för närvarande är vitkindad gås och storskarv fridlysta med stöd av naturvårdslagen. Också EU:s fågeldirektiv förbjuder jakt av dessa arter.

Statsrådet har lämnat sin utredning till stora utskottet, och miljöutskottet kom med sitt utlåtande på torsdag. I utlåtandet anmäler Gröna riksdagsgruppen och Vänsterförbundets riksdagsgrupp avvikande åsikt.

Utskottet anser att det är ytterst viktigt att begränsa de skador som vitkindade gäss orsakar jordbruket.

Storskarven å sin sida kan orsaka skador på fiskbestånden. För bara ett par dagar sedan fick Södra Kust-Österbottens fiskeriområde lov att olja skarvägg på Juckasgrynnan i Vasa med motiveringen att förhindra allvarlig skada för fiskerinäringen.

Miljöutskottets utlåtande PDF (på finska)

Källa: Yle 8.5.2025

Kalan tuottajahinnat 2024

Vuonna 2024 silakan ja kilohailin tuottajahinnat nousivat. Elintarvikkeeksi käytettävän silakan tuottajahinta oli 0,52 €/kg ja kalajauhon raakaraaka-aineena sekä eläinten rehuna käytettävän teollisuussilakan tuottajahinta oli 0,33 €/kg. Elintarvikesilakan tuottajahinta nousi vuoteen 2023 verrattuna 21 %, ja teollisuussilakan tuottajahinta 22 %. Kilohailin tuottajahinta oli 0,30 €/kg, eli samalla tasolla kuin vuonna 2023. 

Kalan tuottajahintahinnat 2024 (suluissa muutos edelliseen vuoteen)

• Elintarvikesilakka 0,52 €/kg (+21 %)
• Teollisuussilakka 0,33 €/kg (+22 %)
• Kilohaili 0,30 €/kg (+0 %)
• Perattu lohi 9,79 €/kg (-5 %)
• Perattu siika 5,12 €/kg (-8 %)
• Ahven 1,89 €/kg (-10 %)
• Kuha 6,51 €/kg (-7 %)
• Hauki 2,48 €/kg (+2 %)
• Made 4,55 €/kg (-2 %)
• Lahna 0,73 €/kg (+1 %)
• Särki 0,43 €/kg (-12 %)
• Muikku 1,77 €/kg (-19 %)

Elintarvikkeeksi myytävästä kalasta maksetaan teollisuuskalaa selvästi korkeampaa hintaa, joten teollisuuskäyttöön päätyvän kalan osuus saaliista voi vaikuttaa perkaamattoman kalan tilastoituun tuottajahintaan merkittävästi niillä lajeilla, joista osa päätyy teollisuuskäyttöön. Tilastossa julkaistaan kalan tuottajahintoja myös käyttötavoittain. Silakan ja kilohailin ohella teollisuuden käyttöön päätyy mm. muikkua, särkikaloja sekä ahventa. 

Perkaamattoman elintarvikekalan tuottajahintoja 2024 (suluissa muutos edelliseen vuoteen)

• Muikku 4,26 €/kg (+8 %)
• Ahven 2,30 €/kg (-9 %)
• Lahna 0,85 €/kg (-1 %)
• Särki 0,59 €/kg (-21 %)

Kalan tuottajahintatilasto kuvaa Suomen merialueen satamiin puretun kalan tuottajahintaa.

Lähde: Luke 8.5.2025

Ingen skarvjakt i Österbotten i år: ”Vi tycker det är helt absurt”

Årets bekämpning av skarvarna i Österbotten har börjat. Igår tisdag oljades äggen i 800 skarvbon på Juckasgrynnan utanför Vasa. Men i år kommer ingen skarvjakt att tillåtas.

Det är Södra Kust-Österbottens fiskeriområde som av NTM-centralen fått tillstånd att olja ägg på Juckasgrynnan i Vasa. Igår tisdag var det dags att olja för första gången och man kommer att utföra ännu en oljning till om en vecka.

Allt som allt finns det cirka 1 000 bon på grynnan, lite färre än i fjol då det beräknades vara 1 500 bon på Juckasgrynnan.

Marina Nyqvist som är verksamhetsledare vid Österbottens fiskarförbund säger att äggen oljas med rapsolja. Det hela går ganska snabbt eftersom oljningen sker med hjälp av en pump.

– Alla ägg i ett bo får behandlas. Oljan lägger sig runt ägget.

Oljan täpper till porerna i ägget och förhindrar på det sättet att fågelembryot utvecklas. Oljningen har visat sig fungera bra.

– Om man låter en del av kolonin vara ooljad så återkommer skarvarna dit för att häcka på samma ställe. Så man har möjlighet att på ett kontrollerat sätt reglera beståndet.

Vid oljningen får man inte heller störa annat liv som finns nära skarvkolonin. På Juckasgrynnan finns förutom skarvarna också ett sångsvanspar som häckar. I närheten av deras bo oljades inga ägg.

– De har varit där tidigare år också.

Mera styrt

Södra Kust-Österbottens fiskeriområde har nu tillstånd att olja ägg på Juckasgrynnan varje vår till år 2027. Men det som är nytt för tillståndet är att man nu har bestämda datum när oljningen ska ske. I år fungerade datumen bra, eftersom våren var tidig. Men om våren är sen kan det vara värre, eftersom det på de uttänkta datumen kanske inte ännu finns ägg att olja.

– Tidigare har det varit mer flexibelt.

Södra Kust-Österbottens fiskeriområde har fört en ojämn kamp mot skarvarna redan i ett tiotal år. Och för tillfället finns det skarvkolonier förutom vid Juckasgrynnan också i Södra Vallgrund, där det finns en större koloni med cirka 1 800 bon.

– Så har vi mer förekomst av skarv i Malaxområdet. I Sideby är det lite mindre än i fjol. Men fördelningen kan ändra. Beståndet ökar nog överlag.

Ingen jakt

Juckasgrynnan är det enda området som fiskeriområdet har fått tillstånd att olja ägg på. I fjol fick man också skjuta 500 skarvar på ett område från Sundom i Vasa till Harrström i Närpes. Det tillståndet var i kraft bara ett år och något man gärna hade fortsatt med i år. Men man fick inget tillstånd.

– Det här är en stor besvikelse. Det kom besvär på det här tillståndet i fjol. Man ansåg att jakten var för omfattande. Men besvären förkastades av Vasa förvaltningsdomstol. Och nu ansökte vi om samma och nu kom det nekande svar.

Det nekande beskedet på jakt i år beror på ett nytt beslut från Högsta förvaltningsdomstolen. Man anser att man inte har tillräckligt med forskning på hur jakten inverkar på att minska skarvens skador.

– Vi har fört fram att i EU kommissionens anvisningsbrev så nämns jakten som en godkänd metod och i många andra EU länder så använder man jakten för att minska skadorna. Och nu har man en sådan här riktlinje i Finland. Vi tycker att det är helt absurt.

Hur ser det ut med skadorna för fiskarna i Österbotten när det gäller skarvarna?

– Skarven har en allvarlig inverkan på abborrebeståndet och abborfisket på långsikt. Man beräknar att skarvarna äter cirka 25 procent av abborren i sin diet. Det beror på området. Här i Stadsfjärden där vi har ett av Finlands viktigaste lekområden för abborren är procenten större.

Källa: Yle Österbotten 7.5.2025

Suomalaistuote voitti ensimmäistä kertaa kansainvälisen Seafood Excellence Global -kilpailun

Arvostetun Seafood Excellence Global -kilpailun voittajaksi on valittu Kalaneuvoksen Kirjolohipekoni. Tuote nappasi kilpailun pääpalkinnon voittamalla horeca-sarjan. Voitto on historiallinen, sillä suomalaiset tuotteet eivät ole koskaan ennen saaneet kisassa voittoa.

Maailman parhaita kala- ja äyriäistuotteita esittelevässä Seafood Excellence Global -kilpailussa jyräsi tänä vuonna suomalainen kalatuote, Kalaneuvoksen Kirjolohipekoni. Kilpailussa jaettiin kaksi pääpalkintoa: paras vähittäismyyntituote ja paras horeca-tuote, ja Kirjolohipekoni voitti kisan horeca-sarjan. Voittajat palkittiin tiistai-iltana 6. toukokuuta Barcelonassa.

–Tämä tuote sopii kaikille, jotka tykkäävät pekonista! Lisäksi tämä on terveellistä ja vastuullisesti tuotettua, iloitsee Kalaneuvoksen tuote- ja markkinointijohtaja Juho Järvinen.

Seafood Excellence Global -kilpailu järjestetään vuosittain Barcelonassa osana Seafood Expo Globalia, maailman suurinta kala-alan tapahtumaa, joka kokoaa yhteen kymmeniä tuhansia ostajia, toimittajia ja alan asiantuntijoita yli 150 maasta. Kilpailussa oli tällä mukana 40 finalistia kaikkiaan 15 eri maasta ympäri maailman.

Vaikka kisa oli kova, Järvinenuskoi tuotteen mahdollisuuksiin vahvasti jo etukäteen. Osviittaa menestyksestä antoi se, että kirjolohipekoni palkittiin Suomessa maaliskuussa Fastfood, Café & Restaurant Expo -messuilla sekä yleisön suosikkina että tulevaisuuden ruokatuotteena.

–Asenne ”pessimisti ei pety” saattaa toimia joskus, mutta tässä tapauksessa tuotteessa on kaikki niin kohdallaan, että uskalsin uskoa sen menestyvän! Toki se oli silti uskomaton yllätys, kun lavalta kuulutettiin, että ”Kalaneuvos Trout Bacon” ja pääsimme pokkaamaan pääpalkinnon, Järvinen kertoo.

Hän sanoo, että palkitsemisen jälkeen tuomaristo tuli kehumaan tuotetta ainutlaatuiseksi.

Upea asia koko kala-alalle

Suomalaistuote ei ole koskaan ennen voittanut Seafood Excellence Global -kilpailua, joten voitto ilahduttaa suuresti Pro Kalan toiminnanjohtaja Katriina Partasta.

–Tämä palkinto on upea asia koko suomalaiselle kala-alalle ja tuo näkyvyyttä suomalaiselle osaamiselle! Suomalaistuotteita on ollut finaalissa mukana vuodesta 2018 alkaen joka vuosi, ja nyt onnisti, iloitsee Partanen.

Samoin Järvinen kokee, että palkinto tuli koko Suomelle, ei vain Kalaneuvokselle.

–Tällaiset tuotteet ja palkinnot ovat tärkeässä roolissa siinä, että saamme nostettua kalaa esiin proteiininlähteenä. Lisäksi markkinoille tarvitaan juuri tällaisia kalatuotteita, jotka sopivat moniin käyttötarkoituksiin, eivät vain juhliin ja viikonloppuihin. Kirjolohipekoni sopii esimerkiksi pitsaan, burgeriin ja vaikka aamupalalle, sanoo Järvinen.

Tuote tukee Kalaneuvoksen tavoitetta tehdä kalan syömisestä helpompaa ja houkuttelevampaa yhä useammalle.

– Pääteemoja, joita haluamme korostaa, ovat vastuullisesti avovesissä kasvatettu kirjolohi, kalan monipuolisen käytön edistäminen sekä uusien käyttötilanteiden luominen.

Suomalainen kala-ala esittäytyy Barcelonassa

Seafood Expo Global -tapahtumassa on esillä myös Suomen maaosasto, jonka koordinoinnista ja toteutuksesta vastaa Pro Kala osana EU:n osarahoittamaa Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa. Suomen maaosastolla kalatuotteitaan kansainvälisille ostajille esittelee kuusi suomalaisyritystä.

Myös kaikki Seafood Excellence Global -tuotekilpailun osallistuvat tuotteet ovat nähtävillä kolmen päivän ajan omalla osastollaan. Kilpailun finalistien joukossa oli myös kaksi muuta suomalaistuotetta, sillä Hätälä oli mukana horeca-sarjassa tuotteellaan Lohinyhtö Tex-Mex sekä kuluttajasarjassa tuotteella Loimulohi arktisilla marjoilla.

Kaikki kilpailuun osallistuneet tuotteet:www.seafoodexpo.com/global/seafood-excellence-global-awards-product-showcase

www.seafoodexpo.com/global

Lähde: Pro Kala tiedote 7.5.2025

Maa- ja metsätalousministeriö vastaa komission perusteettomaan lohikiintiön vähennykseen

Maa- ja metsätalousministeriö ja Euroopan komissio ovat eri mieltä tulkinnoista, jotka koskevat Suomen toteuttamaa lohen tieteellistä kalastusta ja komission tekemää lohen kiintiövähennystä. Maa- ja metsätalousministeriö on juuri tekemällään lohen kiintiövaihdolla varmistanut, että rannikkokalastajat eivät joudu kärsimään komission perusteetta tekemästä Suomen lohikiintiön vähennyksestä.

Euroopan komissio on vähentänyt asetuksellaan 3 162 lohta Suomen Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden tämänvuotisesta lohikiintiöstä. Komissio perustelee pienennystä tulkinnallaan, jonka mukaan Suomi ei olisi toteuttanut lohen tieteellistä kalastusta EU-lainsäädännön mukaisesti.

EU-säännösten mukaan lohen kohdennettu kalastus oli kielletty Pohjoisella Itämerellä, Ahvenanmerellä, Saaristomerellä ja Selkämerellä vuonna 2024. Suomen lohen tieteellisen kalastuksen toteuttaminen oli kuitenkin EU-säännösten mukaan mahdollista, koska komission tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) katsoi maaliskuussa 2024, että sen toteuttaminen on tieteellisesti perusteltua tietyin tarkennuksin ja muutoksin. Tällä perusteella maa- ja metsätalousministeriö toteutti kesällä 2024 lohen tieteellisen kalastuksen puuttuvan tieteellisen tiedon keräämiseksi noudattaen täsmällisesti sekä STECF:n raportin suosituksia että EU:n säännöksiä.

Maa- ja metsätalousministeriö on tiedotteillaan raportoinut lohen tieteellisen kalastuksen toteutuksesta ja tuloksista. Tulokset osoittivat, että Suomen rannikkoalueilla saatiin vain 0 – 3 yksilöä, jotka olivat suojelun tarpeessa olleesta Ljunganin lohikannasta. Suomen rannikkokalastus ei siten vaarantanut kyseistä lohikantaa ja samalla tulokset osoittivat, että vuoden 2024 lohenkalastuskielto oli perusteeton. Myös kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES katsoi vuonna 2024, ettei Ljunganin lohikannan tila puoltanut kalastuskieltoa mainituilla merialueilla.

Komissio pyysi kuitenkin perusteetta STECF:lta uuden raportin, joka valmistui heinäkuussa 2024. Tässä vaiheessa lohen tieteellinen kalastus oli jo käytännössä päättynyt, mikä oli myös komission tiedossa.

Komissio katsoo STECF:n heinäkuisen raportin perusteella, että lohen tieteellistä kalastusta olisi harjoitettu kohdennetun lohenkalastuskiellon vastaisesti ja on siksi vähentänyt 30.4.2025 antamallaan asetuksella koko lohen tieteellisessä kalastuksessa saadun saaliin (3 162 lohta) Suomen vuoden 2025 lohikiintiöstä. Asetus on annettu EU:n kalastuksen valvonta-asetuksen 105 artiklan perusteella, joka on tarkoitettu tilanteeseen, jossa jäsenvaltio on ylittänyt kalastuskiintiönsä. 

Ministeriö harkitsee kumoamiskanteen nostamista sekä kansallisia rannikkokalastuksen rajoituksia lohikantojen vahvistamiseksi

Maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan kiintiövähennys ei ole oikeudellisesti perusteltu, koska Suomi kalasti vuonna 2024 vain 69 prosenttia Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiöstään. Artikla on tarkoitettu kiintiön ylittämistilanteeseen, mutta komissio tulkitsee artiklaa 105 uudella tavalla, jonka hyväksyminen johtaisi Suomen ja myös muiden EU-jäsenvaltioiden kannalta ongelmalliseen ja kielteiseen ennakkotapaukseen. Tämän vuoksi Suomi harkitsee vakavasti kanteen nostamista EU:n tuomioistuimessa komission asetuksen kumoamiseksi.

Maa- ja metsätalousministeriö ei siis hyväksy komission tekemää perusteetonta Suomen lohikiintiön vähennystä eikä komission vähennykselle esittämiä perusteita. 

Maa- ja metsätalousministeriö ei myöskään hyväksy sitä, että Suomen rannikkokalastajat joutuisivat kärsimään tästä perusteettomasta vähennyksestä. Tämän takia ministeriö on juuri vaihtanut jäsenvaltioiden välisellä vaihdolla Suomelle 3 162 lohta Suomen Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiöön. Tällä tavalla Suomen lohikiintiö pysyy samansuuruisena (8 989 lohta), kuin EU:n neuvosto on sen vuodeksi 2025 vahvistanut ennen komission tekemää vähennystä ja samalla tasolla, johon Suomi on kansallisilla linjauksillaan sitoutunut. 

Näiden toimien ohella on parhaillaan lausunnolla maa- ja metsätalousministeriön ehdotus lohen rannikkokalastuksen kansallisiksi säätelytoimenpiteiksi, joilla pyritään tukemaan luonnonlohien vaellusta ja nousua jokiin tilanteessa, jossa lohikantojen tila on erittäin huolestuttava. Lohikantojen heikentymisen syynä on muusta kuin kalastuksesta johtuva heikentynyt eloonjäänti merivaelluksen aikana, minkä syitä Luonnonvarakeskus selvittää parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa.

Lähde: MMM tiedote 6.5.2025

Omaan käyttöön maahantuodut SUP-tuotteet kuuluvat tuottajavastuun piiriin – poikkeuksena kalastusvälineet

Pirkanmaan ELY-keskuksen linjauksen mukaan omaan käyttöön maahantuodut SUP-tuotteet kuuluvat tuottajavastuun piiriin. Poikkeuksen muodostavat kalastusvälineet.

SUP-direktiivin (2019/904/EU) mukaisesti muovia sisältävien kertakäyttötuotteiden tuottajavastuu ulottuu myös omaan käyttöön tapahtuvaan maahantuontiin, mikäli kyse ei ole etämyynnistä.

Jätelain (48 §) mukaan omaan käyttöön maahantuodut tuotteet katsotaan markkinoille saatetuiksi, jos ne päätyvät jätteeksi Suomessa. Tämän vuoksi ammattimaisten toimijoiden on huolehdittava laajennetusta tuottajavastuusta, kierrätyksestä ja jätehuollon kustannuksista lainsäädännön mukaisesti, myös näiden tuotteiden osalta.

Poikkeuksena ovat muovia sisältävät kalastusvälineet: jos yksityinen kalastaja tuo ne vain omaan käyttöönsä eikä myy tai jaa niitä eteenpäin, ei tuottajavastuuta synny.

Mikäli yrityksen omaan käyttöön tulevat tuotteet on ostettu etäkaupalla ulkomailta, kuuluvat ne tuottajavastuun piiriin ja tuottajavastuu koskee etämyyjää. Tuotteen toimitustavalla ei ole merkitystä, ja myös etämyynnissä toimitustapa voi olla nouto.

Pirkanmaan ELY-keskuksen linjausmuistio koskien yrityksien tuottajavastuuta ja omaan käyttöön maahantuontia löytyy kokonaisuudessaan:
https://suptuottajat.fi/wp-content/uploads/2025/04/PIRELY-linjaus-omaan-kayttoon-maahantuonti-3.pdf

Lähde: SUP-Tuottajayhteisö tiedote 28.4.2025

”Tuodaan pokaali pohjoiseen” – Seafood Excellence Global -kilpailun finaalissa mukana kolme suomalaistuotetta

Arvostetun Seafood Excellence Global -kilpailun tämän vuoden finalistien joukossa on kolme suomalaista kalatuotetta kahdelta eri yritykseltä. Sekä Hätälä että Kalaneuvos saavat jännittää, palkitaanko niiden tuotteet tällä viikolla maailman parhaina.

Maailman parhaita kala- ja äyriäistuotteita esittelevässä Seafood Excellence Global -kilpailussa on tänä vuonna mukana 40 finalistia kaikkiaan 15 eri maasta ympäri maailman. Kovatasoiseen finalistien joukkoon on päässyt myös kaksi suomalaista yritystä: Hätälä peräti kahdella tuotteellaan ja Kalaneuvos yhdellä tuotteellaan.

Hätälä on mukana horeca-sarjassa tuotteellaan Lohinyhtö Tex-Mex sekä kuluttajasarjassa tuotteella Loimulohi arktisilla marjoilla. Kalaneuvos on mukana horeca-sarjassa tuotteellaan Kalaneuvos Kirjolohipekoni.

Hätälä on saavuttanut finaalipaikan jo vuodesta 2018 lähtien

–Olemme erittäin ylpeitä finaalipaikoistamme. Hätälä on saavuttanut tuotteillaan arvostetun kilpailun finaalipaikan vuodesta 2018 lähtien, eli jokaisena vuonna, jolloin kilpailu on järjestetty – pois lukien korona-aika. Tämä on mielestäni jo itsessään merkittävä saavutus ja osoitus osaamisestamme sekä pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta tuotekehitystyöstämme, sanoo Hätälän varatoimitusjohtaja Matti Isohätälä.

Isohätälä kertoo, että kuluttajasarjan tuote, arktisilla marjoilla maustettu loimulohi yhdistää skandinaavisia makuja tavalla, joka on herättänyt paljon kiinnostusta kansainvälisessä ostajakunnassa.

–Tämä loimulohi on myös Arctic Food Lab -tuote. Kyseessä on Oulu2026-alueen oma tuotemerkki, joka kertoo pohjoisen luonnon puhtaudesta ja ainutlaatuisuudesta, Isohätälä kertoo.

Lohinyhtö Tex Mex puolestaan on monikäyttöinen kalatuote, joka vastaa ammattikeittiöiden vaihteleviin tarpeisiin.  Se valmistetaan lohen sivuvirroista, mikä tukee Hätälän vastuullisuustavoitetta hyödyntää arvokas raaka-aine mahdollisimman tarkkaan. Sivuvirtojen innovatiivinen hyödyntäminen vähentää osaltaan myös CO₂-päästöjä ja ruokahävikkiä. Tuote syntyy yhteistyössä suomalaisen ruokateknologiayhtiö Hailian kanssa.

Kalaneuvoksen kirjolohipekoni tavoittelee maailmanvalloitusta

– Olemme tästä finaalipaikasta todella innoissamme ja uskomme vahvasti kirjolohipekonin menestykseen. Kotimaassa se palkittiin Fastfood, Café & Restaurant Expo -messuilla sekä yleisön suosikkina että tulevaisuuden ruokatuotteena. Nyt suuntaamme innolla kohti maailmanvalloitusta! Tuodaan pokaali pohjoiseen, hehkuttaa Kalaneuvoksen tuote- ja markkinointijohtaja Juho Järvinen.

Järvinen sanoo, että koska uudet ravitsemussuositukset suosivat kalan kulutusta, Kalaneuvos haluaa tarjota vaihtoehtoja myös punaisen lihan tilalle – tutussa ja herkullisessa muodossa.

– Kirjolohipekoni on juuri tätä: Rapea, maukas, terveellinen ja vastuullisesti tuotettu vaihtoehto, joka toimii niin aamupalalla kuin esimerkiksi burgereissa, pizzoissa tai pastassa ja miksei myös ihan ”sormiruokana” maustuvan dipin kanssa.

Järvinen sanoo, että Kalaneuvoksen tavoitteena on tehdä kalan syömisestä helpompaa ja houkuttelevampaa yhä useammalle.

– Pääteemoja, joita haluamme korostaa, ovat vastuullisesti avovesissä kasvatettu kirjolohi, kalan monipuolisen käytön edistäminen sekä uusien käyttötilanteiden luominen.

Suomi esittäytyy messuilla omalla osastollaan

Seafood Excellence Global -kilpailu toteutetaan Barcelonassa järjestettävän Seafood Expo Globalin yhteydessä. Se on kala-alan suurin ja tarjonnaltaan monipuolisin tapahtuma, joka kokoaa kymmenet tuhannet ostajat, tavarantoimittajat ja kala-alan ammattilaiset eri puolilta maailmaa yhteen. 

Tapahtumassa on myös Suomen maaosasto, ja Pro Kala vastaa Suomen maaosaston koordinoinnista ja toteutuksesta osana EU:n osarahoittamaa Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelmaa. Suomen maaosastolla kalatuotteitaan kansainvälisille ostajille esittelee kuusi suomalaisyritystä.

Seafood Excellence Global -tuotekilpailun voittajat julkistetaan messujen avajaispäivänä, tiistaina 6. toukokuuta. Kilpailussa jaetaan kaksi pääpalkintoa: paras vähittäismyyntituote ja paras horeca-tuote. Lisäksi jaetaan neljä erikoispalkintoa: innovaatio, käyttömukavuus, pakkaussuunnittelu ja tuotesarja. Kaikki kilpailuun osallistuvat tuotteet ovat nähtävillä kolmen päivän ajan Seafood Excellence Global -osastolla messuilla.

Kaikki kilpailuun osallistuvat tuotteet:www.seafoodexpo.com/global/seafood-excellence-global-awards-product-showcase

Lisätietoa: www.seafoodexpo.com/global


Seafood Excellence Global Awards -finaaliin
päässeet suomalaistuotteet:

Flamed Salmon with Arctic Berries, Loimulohi arktisilla marjoilla, Hätälä
Pulled Salmon Tex-Mex, Lohinyhtö Tex-Mex, Hätälä
Trout Bacon, Kalaneuvos kirjolohipekoni, Kalaneuvos

Lähde: Pro Kala tiedote 5.5.2025

Kalojen hyvinvointia, kalatalousalan koulutusta sekä alan energiasiirtymää kehittäville hankkeille rahoitushaku auki

Maa- ja metsätalousministeriö on avannut määräaikaisia hakumenettelyjä Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelmasta. Rahoitusta voi hakea kalastukseen, vesiviljelyyn ja kalan jalostukseen liittyviin yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin, kalatalousalan koulutuksen kehittämiseen sekä ympäristöhankkeisiin. Hakuaika päättyy 5.5.

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelmasta on haettavana yhteensä 2,2 miljoonaa euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin.

Elinkeinojen kehittämisessä teemoina energiasiirtymä ja kalojen hyvinvointi

Kaupallisen kalastuksen määräaikaisessa hakumenettelyssä voidaan rahoittaa yleishyödyllisiä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita, jotka liittyvät kalatalouden energiasiirtymään. Energiasiirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti ilmastoystävällisempiä energiaratkaisuja. Kalastuksessa tarvitaan keinoja erityisesti kalastusalusten energiankulutuksen vähentämiseen ja puhtaan energian ratkaisujen käyttöönottoon. Hakumenettelyssä voidaan myöntää tukea yhteensä enintään 500 000 euroa.

Vesiviljelyn määräaikaisessa hakumenettelyssä voidaan rahoittaa yleishyödyllisiä TKI-hankkeita. Haulla on kaksi teemaa, vesiviljelyn innovaatiot ja kalojen hyvinvoinnin parantaminen. Hakumenettelyssä voidaan myöntää tukea yhteensä enintään 500 000 euroa, josta vähintään 200 000 euroa on varattu hyvinvointiteemaan.

Kalan jalostuksen määräaikaisessa haussa rahoitetaan jalostuksen yleishyödyllisiä TKI-hankkeita yhteensä enintään 300 000 eurolla.

Kalatalouskoulutukseen oma hankehaku

Menekinedistämisen määräaikaisessa hakumenettelyssä on teemana kalatalouskoulutus. Maa- ja metsätalousministeriö tilasi aiemmin selvityshenkilö Susanna Kumpulaiselta kalatalousalan koulutusta ja sen kehittämistarpeita koskevan selvityksen (Kalatalouden koulutuksen tulevaisuuden kehittämistarpeet, maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2024:18Linkki toiselle sivustolle). Hakumenettelyllä pyritään edistämään erityisesti selvityksessä tunnistettuja kehittämistarpeita ja -ehdotuksia.

Haku on tarkoitettu yleishyödyllisiä toimijoille. Rahoitusta voidaan myöntää yhteensä enintään 300 000 euroa.

Kalatalouden ympäristöhankkeille ja kunnostuksille rahoitusta

Ympäristöteemoihin liittyen on avattu kaksi toimenpidettä kattava yhdistetty hakumenettely ympäristön ja kalavarojen tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä kalataloudelliset kunnostukset. Tavoitteena on tukea yleishyödyllisiä hankkeita, jotka edistävät kalavarojen tilan parantamista ja kalojen elinympäristön suojelua ja ennallistamista sekä hankkeita, jotka kehittävät uusia rahoitus- ja toimintatapoja kunnostushankkeiden toteuttamiseksi.

Hakumenettelyissä voidaan myöntää tukea yhteensä enintään 600 000 euroa.

Hakuaika päättyy kaikissa kuudessa hakumenettelyssä 5.5.2025. Hakemukset tulee jättää Hyrrä-järjestelmässä.

Linkit:
Lisätietoja ja päätökset hakumenettelyiden avaamisesta EMKVR:n sivuilla

Lähde: MMM tiedote 25.4.2025

Anne Kalmari Pro Kalan puheenjohtajaksi

Pro Kala ry:n vuosikokous on valinnut yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi kansanedustaja Anne Kalmarin. Kalmari seuraa tehtävässä Pro Kalaa jo pitkään luotsannutta Suomen Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja, kalastusneuvos Kim Jordasta.

Kalmari on viidennen kauden kansanedustaja ja hän tuo yhdistyksen toimintaan vankan yhteiskunnallisen näkemyksen sekä laaja-alaisen kokemuksensa maa- ja metsätalouspolitiikasta.

Anne Kalmari on toiminut pitkään eduskunnassa maa- ja metsätalousvaliokunnassa, ja kala-asiat ovat hänelle tuttuja jo pitkältä ajalta. Hän on tunnettu sitoutumisestaan kotimaisen ruoan ja sen tuottajien tukemiseen.

–Olemme erittäin iloisia saadessamme Anne Kalmarin uudeksi puheenjohtajaksemme. Kotimainen kala on paitsi terveellinen ja ekologinen valinta, myös merkittävä osa suomalaisen elintarviketuotannon tulevaisuutta ja huoltovarmuutta, sanoo Pro Kalan toiminnanjohtaja Katriina Partanen.

Vuosikokouksessa Pro Kalan hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: Mikael Lindholm, ammattikalastaja, Mikko Malin, Suomen Ammattikalastajaliitto, Tuomo Huotari, Finnish Freshfish Oy Kalamesta, Janne Sankelo, Suomen Kalankasvattajaliitto, Matti Isohätälä, Hätälä Oy ja Piia-Kristina Leps, Myrskylän Savu Oy.

Uuden puheenjohtajan johdolla Pro Kala jatkaa työtään kalan käytön edistämiseksi ja suomalaisen kalan tunnettuuden lisäämiseksi. Yhdistys edistää kalan saatavuutta, laatua ja käyttöä. Pro Kalan jäsenistö koostuu elinkeinokalatalouden alalla toimivista yrityksistä, yhteisöistä ja yrittäjistä.

Lähde: Pro Kala tiedote 25.4.2025

Ensi viikolla

Ensi viikolla muun muassa seuraavaa.

2.5. MMM: Jäsenen nimeämispyyntö kalastuslain toimeenpanon seurantaryhmään

5.5. MMM: Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä laiksi EMKVR-lain muuttamisesta (rahoitusväline)

13.5. MMM: Lausuntopyyntö ehdotuksista lohen kaupallisen kalastuksen rajoituksista vuonna 2025

14.5. EMKVR Suomen ohjelman 2021–2027 seurantakomitean kokous, Helsinki

20.5. MMM:n kaupallisen kalastuksen kehittämisryhmä (Teams)

28.5. ICES:n neuvonanto Itämeren kalakannoista julkaistaan

Hylkeiden kannanhoidossa yhdistetään suojelu, metsästys ja vahinkojen estäminen kalataloudelle

Metsästys on osa Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmaa, jonka keskeisten toimenpiteiden tavoitteena on turvata merihylkeet osana Suomen rannikon monimuotoisuutta sekä sovittaa yhteen kalastuselinkeino ja kasvavat hyljekannat.

Itämeren harmaahyljettä ja itämerennorppaa voi pyytää aluekohtaisilla kiintiöillä 16.4.–31.12. Kiintiöissä otetaan huomioon kantojen koko.

Itämeren alueen laskennoissa nähtyjen hallien määrä on kasvanut 2000-luvun alun noin 10 000:sta nykyiseen vajaaseen 48 700 eläimeen (2024). Laskentatulos on hallien minimimäärä. On arvioitu, että olosuhteiden mukaan keväisissä laskennoissa tavoitettaisiin 60—80 % kannasta. Kokonaiskanta olisi tällöin noin 60 900–81 200 yksilöä. Kannan kasvun on arvioitu olevan keskimäärin yli 5 prosenttia vuodessa.

Itämerennorpan laskentakanta on yli 20 000 yksilöä Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella, jonne metsästys kohdistuu. Viimeisimmän ruotsalaisarvion mukaan Itämeren pohjoisosan itämerennorppakanta on 20 000–36 000 yksilöä. Ruotsin luonnonhistoriallisen museon mukaan kasvun arvioidaan olevan 3,9–6,7 % vuodessa.

Metsästys on osa Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmaa, jonka keskeisten toimenpiteiden tavoitteena on turvata merihylkeet osana Suomen rannikon monimuotoisuutta sekä sovittaa yhteen kalastuselinkeino ja kasvavat hyljekannat.

Hallitusohjelman mukaan hylkeiden metsästystä merialueilla tehostetaan vaelluskalakantojen turvaamiseksi ja kaupallisten kalastajien toimintaedellytysten parantamiseksi.

Kannanhoito ja sen kehittäminen on yhteistyötä ennen kaikkea riista-, luonnonsuojelu- ja kalataloustoimijoiden kesken .

Metsästys on yksi toimenpiteistä, joilla ehkäistään harmaahylkeiden aiheuttamia vahinkoja kalastukselle ja kalanviljelylle. Muissa toimenpiteissä esimerkiksi kehitetään hyljevahinkoja estäviä pyydyksiä, akustisia hyljekarkottimia sekä kalankasvatuslaitosten suojaustoimenpiteitä.

Metsästyksellä vahinkojen määrää voidaan laskea sekä hylkeiden kokonaismäärää vähentämällä että vaikuttamalla hylkeiden käyttäytymiseen nykyistä voimakkaammalla metsästyksellä pyydysten ja viljelykassien läheisyydessä.

Hoitosuunnitelmassa on linjattu, että uusia hylkeiden suojelualueita ei perusteta, mutta vanhat suojelualueet rajoituksineen ovat edelleen voimassa. Hylkeiden lisääntymisaika turvataan metsästysaikoja säätämällä.

Lisätietoa

Lue lisää Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmasta (Linkki toiselle sivustolle) 
Lue lisää hylkeiden kiintiömetsästyksestä

Lähde: MMM uutinen 15.4.2025

Tervetuloa mukaan seminaariin ”Kalastuksen sivuvirrat – mahdollisuuksia innovaatioiden kautta!”

Milloin? Torstaina 24. huhtikuuta klo 13.00–16.30

Missä? Wasa Innovation Center, Vaasassa, tai etänä Zoomin kautta.

Ohjelma? Löytyy liitteistä suomeksi ja ruotsiksi. Esitykset pidetään ruotsiksi, mutta esitysmateriaali näytetään molemmilla kielillä.

Osallistutko paikan päällä? Ilmoittaudu osoitteeseen info@fishpoint.net tai soita/lähetä tekstiviesti numeroon 050-527 2314 (viimeistään 22.4. kahvitarjoilun vuoksi)

Osallistu Zoomin kautta tämän linkin kautta:
https://bertillsjung.zoom.us/j/88086852114?pwd=5z9ujmbxma7H9JkqT7K9Jmdez5anax.1#success
Kokouksen ID: 880 8685 2114
Salasana: 738262

Ohjelma PDF

Program PDF

Källa: Österbottens Fiskarförbund 17.4.2025

MMM: Lohen kaupallisen kalastuksen rajoitukset vuodeksi 2025 lausunnoille

Itämeren lohikantojen huolestuttavan heikentymisen vuoksi lohen kalastuspainetta on tarpeen vähentää. Kaupalliseen kalastukseen ehdotetuilla säätelytoimilla suojellaan erityisesti suurikokoisia lohia, jotka ovat arvokkaita kantojen lisääntymiselle ja monimuotoisuudelle. Samalla pyritään huolehtimaan kaupallisten kalastajien riittävistä toimintaedellytyksistä. Lausuntokierros päättyy 13.5.2025.

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle säätelykokonaisuuden, jonka mukaisesti valtioneuvoston asetuksilla säädeltäisiin lohen kaupallista kalastusta Itämeren pääaltaalla, Saaristomerellä ja Pohjanlahdella sekä Tornionjoen edustan merialueella ja jokialueilla.

Säätelyllä pyritään varmistamaan kalastuksen kestävyys, jotta luonnonlohikantojen monimuotoisuutta voidaan edistää ja lohikantojen vahvistumista tukea.

Huolestuttavan heikon lohennousun vuosina 2023 ja 2024 ennakoidaan jatkuvan Tornionjoella myös tänä vuonna. Lohen kalastuspainetta on tarpeen vähentää sekä joella että merellä. Tornionjoen osalta on Ruotsin kanssa jo sovittu ja tiedotettu merkittävistä rajoituksista kalastuskaudelle 2025.

Rajoituksia tulossa kalastusaikaan sekä pyydysten ja saaliin määrään

Vuonna 2025 kaupallisten kalastajien lohenkalastusta isorysillä rajoitettaisiin siten, että alkukauden tehollista kalastusaikaa vähennettäisiin 1–2 viikkoa aiemmasta avaamalla kalastus asteittain säätelyvyöhykkeittäin kesäkuun viidennestä päivästä lähtien. Näin varmistettaisiin, että aikaisin vaeltaviin luonnonlohiin ja arvokkaisiin suuriin naaraskaloihin kohdistuisi selvästi aiempaa vähemmän pyyntiä.

Muutokset perustuisivat edelleen asteittain lisääntyvään pyydysmäärään siten, että kalastuksen alkuvaiheessa kalastaja saisi käyttää vain yhtä isorysää. Kemi-, Oulu- ja Iijokien edustojen terminaalikalastusalueilla saisi pyynnin aloittaa kahdella isorysällä, koska saalis koostuu paljolti istutetusta lohesta. 

Pyydysmäärien lisäksi rajoitettaisiin kaikilla alueilla saalismäärää siten, että kaupallinen kalastaja saisi alkukaudella pyytää enintään 20 prosenttia (aiemmin 25 prosenttia) hänen toimijakohtaisesta kalastuskiintiöstään. Tämä varmistaisi yhdessä saaliin merkinnän kanssa, että alkukauden saalis pysyy riittävän alhaisella tasolla.

Myös jokialueilla harjoitettavaa lohen kaupallista kalastusta rajoitettaisiin. Kaupallisille kalastajille annettaisiin saalislohien merkintään käytettäviä lohimerkkejä enintään heidän edellisen vuoden lohisaalistaan vastaava määrä. Tornionjoella lohen kaupallista kalastusta rajoitettaisiin kalastajakohtaisesti enintään kahteen loheen vuodessa, jotta joelle ei muodostuisi laajamittaista kaupallista kalastusta.

Lisäksi ehdotetaan, että lohien merkintätapaa tarkennettaisiin niin, että merkki olisi pujotettava ja kiinnitettävä lohen suun ja kiduskannen ympäri siten, ettei sen käyttö uudestaan olisi mahdollista. Merkistä poistettaisiin lisäksi kaupallisen kalastajan nimi, koska merkissä myös oleva kalastajan rekisteritunnus riittää viranomaisten tunnistustarpeisiin.

Toimintaedellytysten heikentymisestä huolimatta koko lohikiintiö ja kaupallisesti merkittävä juhannussesonki on hyödynnettävissä

Kalastuselinkeinon kannalta muutokset merkitsisivät valitettavaa toimintaedellytysten heikkenemistä. Kaupalliset kalastajat pääsisivät kuitenkin koko merialueella edelleen myymään tuoretta lohta juhannusmarkkinoille, jolloin lohen hinta on korkea. Kaupalliset kalastajat pystyvät arvion mukaan hyödyntämään pääosin Suomen huomattavasti pienentyneen noin 9 000 lohen kiintiön, vaikka kalastus ajoittuisi ehdotuksen mukaisesti aiempaa myöhempään ajankohtaan.

Lohikantojen tilanteen vakavuuden takia lohenkalastusta ehdotetaan säädeltäväksi yhdeksi vuodeksi kerrallaan, ja säätelyn tarve arvioitaisiin myös ensi vuonna parhaan tieteellisen tiedon pohjalta.

Linkit:
Lausuntopyyntömateriaalit
Tiedote 2.4.: Tulevana kesänä Tornionjoella sallitaan enintään kahden lohen saalis kalastajaa kohden

Lähde: MMM 15.4.2025

Muistutus kalastuskiellosta – påminnelse gällande fiskeförbud

NEUVOSTON ASETUS (EU) 2024/2903, annettu 18 päivänä marraskuuta 2024, eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2025 ja asetuksen (EU) 2024/257 muuttamisesta tiettyjen muilla vesillä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien osalta, linkki https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=OJ:L_202402903

8 artikla

Kalastuksen kieltäminen kilohailin kutuajan rauhoittamiseksi osa-alueilla 25–27, 28.2, 29 ja 32

1.   Kielletään 1 päivästä toukokuuta 31 päivään heinäkuuta unionin kalastusaluksilta pelagisten kantojen kalastus aktiivisilla pyydyksillä alueilla, jotka ovat yli 12 meripeninkulman päässä perusviivoista osa-alueilla 25–27, 28.2, 29 ja pituuspiirin 24^o 00′ E länsipuolella osa-alueella 32.

2.   Edellä 1 kohdassa säädettyä kieltoa ei sovelleta seuraavissa tapauksissa:

RÅDETS FÖRORDNING (EU) 2024/2903 av den 18 november 2024 om fastställande av fiskemöjligheterna för vissa fiskbestånd och grupper av fiskbestånd i Östersjön för 2025 och om ändring av förordning (EU) 2024/257 vad gäller vissa fiskemöjligheter i andra vatten, länk https://eur-lex.europa.eu/legal-content/SV/TXT/HTML/?uri=OJ:L_202402903

Artikel 8

Fredningsperioder för att skydda lekande skarpsill i delsektionerna 25, 26, 27, 28.2, 29 och 32

1.   Det ska vara förbjudet för unionsfiskefartyg att fiska efter pelargiska bestånd med aktiva redskap under perioden 1 maj–31 juli i områden bortom tolv sjömil mätt från baslinjerna i delsektionerna 25, 26, 27, 28.2, 29 och väster om 24,00′ E i delsektion 32.

2.   Förbudet i punkt 1 ska inte tillämpas i följande fall:

Sverige: Främmande ämnen i strömming minskar stadigt

Glada nyheter inför påsk, där gravad strömming är en klassiker på många högtidsbord. En ny studie visar att miljögifterna i strömmingen från Östersjön minskar stadigt.

– För vuxna män och kvinnor över barnafödande ålder är det inga problem alls att äta den här fisken, säger forskaren Magnus Karlsson.

Studien bygger på strömming från 12 platser längs Svealandskusten. Gifthalten av dioxiner och PCB har sjunkit i snitt 30 procent sen prover togs på samma platser för fem år sen.

Högst var halterna i norra Uppland. Lägst utanför Nyköping.

– Där är gifthalterna så låga att en man kan äta 100 portioner strömming om året och hålla sig inom tolerabelt intag, säger Magnus Karlsson, forskare i miljöanalys vid miljöinstitutet IVL.

Beräkningen utgår från att man inte får i sig dioxiner från andra livsmedel.

Får kritik

Studien bekräftar en analys som Uppdrag granskning låtit göra på strömming från Öland. Där ger gifthalten möjlighet att äta fisken ca 50 gånger per år för vuxna.

Det är i linje med Livsmedelsverkets kostråd. Men myndigheten får kritik för att betona risk framför nytta, och att dess kampanjer kan ge intrycket att strömming bara kan ätas ett par gånger per år. Trots att det endast gäller riskgrupperna barn, ungdomar och kvinnor i fertil ålder.

– Folk har blivit uppskrämda. Jag tycker att Livsmedelsverket borde vara mycket tydligare i att kommunicera den stora nyttan för stora delar av svenska folket att äta mer fet fisk, säger Gustaf Almqvist, projektledare på länsstyrelsen i Stockholm.

– Vi vill se en ökad konsumtion av den otroligt fina råvara som strömming faktiskt är.

Behåller råd

Det finns fortfarande ett exportförbud i EU för strömming från Bottniska viken i norr. Men i Östersjön, söder om Åland, hävdes förbudet 2018 då gifthalterna där stadigt minskat.

Livsmedelsverket vill ändå fortsatt ha samma råd för hela Östersjön.

– Halterna är fortfarande för höga. Vi får i oss för mycket från andra livsmedel redan. Det finns inte utrymme att släppa på kostråden för östersjöfisken, särskilt inte för känsliga grupper, säger Sabina Litens Karlsson, toxikolog på Livsmedelsverket.

”I princip ingen risk”

Att gifter som dioxiner minskar i Östersjön beror på att tillförseln från pappersindustrierna i princip har upphört. Det visar den miljöövervakning som görs på sillgrisslans ägg och abborre på många platser längs ostkusten.

– Det är ett resultat av flera decenniers miljöarbete, säger forskaren Magnus Karlsson.

Tvekar du själv att äta strömming?

– Nej. För vuxna som jag är det i princip ingen risk.

Källa: SVT 12.4.2025

Tuensaajan tiedotusohjetta päivitetty

Kaikilla EMKVR-tukea saaneilla hanketoteuttajilla on velvollisuus tiedottaa hankkeestaan ja siihen saadusta tuesta. Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt tuensaajien tiedotusohjetta julistevaatimuksen osalta. Juliste tarvitaan jatkossa myös kehittämishankkeissa.

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) saadusta tuesta tulee aina tiedottaa. EU-säännösten mukaan jokaisen hanketoteuttajan tulee viestiä hankkeestaan, sen tavoitteista ja tuloksista sekä siihen saadusta EU-tuesta. Tiedottamisvelvoitteen tarkoituksena on välittää tietoa EU-rahoituksesta ja sillä saaduista tuloksista.

Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt tuensaajan tiedotusohjetta Euroopan komission ohjeistuksen mukaiseksi. Muutos koskee A3-julistetta tai vastaavaa elektronista näyttöä. Aiemmin julistetta edellytettiin investointihankkeilta, joiden kokonaiskustannukset ovat alle 100 000 euroa. Jatkossa juliste tulee olla yleisön nähtävillä myös kaikissa kehittämishankkeissa. Yli 100 000 euron investointihankkeissa tarvitaan edelleen pysyvä tiedotuskyltti.

Tuensaajien tulee jatkossakin tiedottaa hankkeistaan myös verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa sekä mahdollisissa muissa viestintämateriaaleissa. Tiedottamiseen löytyy ohjeita ja vinkkejä merijakalatalous-sivuilta.

Tiedotusohjeet: Tiedotusohjeet tuensaajalle – Meri- ja kalatalous

Lähde: MMM 10.4.2025