SAKL juhli 40. toimintavuottaan vuonna 2020. Juhlavuoden merkeissä julkaisimme joka kuukausi tietoiskun ammattikalastuksen maailmasta.
Avomeri, rannikko ja sisävedet
Kaupallinen kalastus Suomessa voidaan jakaa kolmeen osaan kalastusalueen mukaan: avomerikalastus, rannikkokalastus ja sisävesikalastus.
Avomerikalastus on saalismäärällä mitattuna näistä kolmesta suurin. Pääosa kaikesta Suomessa kalastetusta kalasta on avomerellä troolattua silakkaa tai kilohailia.
Rannikkokalastus on tällä hetkellä kriisissä. Ongelmana ovat etenkin haittaeläimet hylje ja merimetso. Myös rannikolla taloudellisesti tärkein laji on silakka. Seuraavina ovat siika, ahven, kuha ja lohi.
Sisävesikalastuksen tärkein saalislaji on ollut jo pitkään muikku. Koko kaupallista kalastusta tarkastellessa se on silakan jälkeen seuraavaksi merkittävin saaliskalamme.
Rysäkalastus
Rysillä tai niihin verrattavissa olevilla saartopyydyksillä kalastetaan koko merialueella lohta, siikaa, silakkaa ja suomukaloja. Sisävesillä rysään uivat muikku ja suomukalat. Rysä on passiivinen pyydys: se kalastaa ”itsekseen”.
Rysän ideana on se, että pyydys viedään sellaiseen paikkaan, jossa kalojen oletetaan liikkuvan. Uidessaan sisään nieluiksi sanotuista kapenevista rysän osista kalat päätyvät kalapesään, josta ne eivät osaa enää ulos. Kalat eivät vahingoitu rysässä ja rysää kokiessa on kalastajan helppo saaliin joukosta eritellä esimerkiksi alamittaiset kalat.
Rysien koko ja tekniikka vaihtelevat. Eri kaloja varten tarvitaan erilaisia pyydyksiä. Rysätyyppejä on useita.
Hylkeet vaikeuttavat rysäpyyntiä huomattavasti. Ne voivat repiä perinteisen rysän ja siihen uineet kalat. Ponttonirysien (PU-rysien) käyttöönotto on mahdollistanut rysäpyynnin jatkumisen. Tällainen rysä on tehty hylkeen kestävästä havaksesta, ja se on paljon perinteistä pyydystä kalliimpi.
Troolaus
Troolikalastusta harjoitetaan Suomessa avomerellä ja jonkin verran myös sisävesissä.
Troolari vetää perässään laahusnuottaa eli pussimaista verkkoa. Vedon jälkeen laahusnuotta eli trooli ja sen mukana saalis kelataan takaisin alukseen. Suurin osa kotimaisen ammattikalastuksen saaliista on troolikalastettua silakkaa tai kilohailia.
Troolari voi vetää troolia yksin, tai kalastaa voidaan myös kahdella aluksella paritroolauksena. Silloin pyydys on kiinni molemmissa aluksissa, ja laahusnuotta saadaan levitettyä suuremmaksi kuin yhden aluksen vetämänä.
Pinta- ja välivesi eli pelaginen troolaus (silakka ja kilohaili) on tavallisin kalastustapa, ja se on aktiivista sekä ympärivuotista. Pyydystä, troolia vedetään yhden tai kahden aluksen voimin avomerellä, ja saalin nostotilanteessa voi perä tarttua pohjaan. (pyydys kulkee pohjan yläpuolella. Pohjatroolauksessa (turska) troolia vedetään pohjaa pitkin. Turskaa ei kuitenkaan kalasteta Suomen aluevesillä.
Verkkokalastus
Verkko on helpoiten hahmotettava kalastuksen muoto. Verkkoja lienee käytetyn kalastuksessa vuosituhansia. Kalan uidessa verkon silmään, se jää kiinni. Eri kokoisilla verkon silmillä voidaan säädellä, minkä kokoisia kaloja verkkoon jää.
Verkot voidaan käyttötarkoituksensa perusteella jakaa pohja-, välivesi- ja pintaverkkoihin.
Pohjaverkot ovat pohjaan laskettavia pyydyksiä, joiden yläpaulan noste on alapaulan painoa pienempi. Pohjaverkoilla kalastetaan monia lajeja, jotka määrittelevät verkon mitat ja pyyntitavan. Välivesiverkot on valmistettu niin, että pyydys voidaan upottaa haluttuun syvyyteen kannatusten avulla. Verkon yläpaulan kannatus on tavallisesti yhtä suuri kuin alapaulan paino, jolla verkko saadaan pysymään suorassa ja syvyys säädetyksi lisäpainon ja kannatuksen avulla. Pintaverkoissa on yläpaula niin kantava, että verkko pysyy kokonaan pinnassa. Alapaula painaa vain sen verran, mitä tarvitaan pitämään liina halutulla kireydellä.
Verkko on rysän tavoin passiivinen valikoiva pyydys. Pyyntimuoto on loppunut monilla alueilla hyljekannan kasvun johdosta.
Pää- vai osatoimista ammattikalastusta?
Ainoastaan kaupalliset kalastajat saavat myydä saalistaan kalakauppoihin ja -tukkuihin. Voidakseen toimia kaupallisena kalastajana on yrittäjän oltava merkitty ELY-keskuksen ylläpitämään kaupallisten kalastajien rekisteriin.
Kaupallinen kalastus jaetaan kalastuslaissa kahteen ryhmään liikevaihdon perusteella.
Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat arvonlisäverollisen (liikevaihto yli 10 000 euroa) toiminnan rajan ylittävät, toiseen muut. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvista kaupallisista kalastajista käytetään yleensä termiä ammattikalastaja.
Rekisteröityneitä kaupallisia kalastajia oli kaikkiaan 4900, mikä on yli 200 kalastajaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kalastajia oli merialueella 2130, ja sisävesillä 1700. Päätoimisemmin kalastavia oli merellä 400, ja sisävesillä 360. Vesiviljelyssä työllisiä oli 1090 henkilöä. Vapaa-ajankalastajia oli lähes 1,8 miljoonaa vuonna 2022. Luvut eivät välttämättä suoraan kerro kalastajien määrää, sillä uuden lain puitteissa kaupallinen kalastaja voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö (kuten yritys).
Kalastajien määrä on vähentynyt viime vuosina selvästi. Vielä 2000-luvun alussa oli merialueella päätoimisia ammattikalastajia (silloinen määritelmä: vähintään 30 % tuloista kalastuksesta) yli 1000–1980-luvulla heitä oli lähes 1900.
