Olet ehkä kuullut puhuttavan rannikkokalastuksen kriisistä. Sen yhteydessä puhutaan usein haittaeläin- tai vahinkoeläinongelmasta. Kansainvälisen Itämeren hylje- ja merimetsoprojektin viime syksynä julkaiseman raportin mukaan hylkeet ja merimetsot aiheuttavat jopa kahdeksan miljoonan euron tappiot suomalaisille ammattikalastajille. Avaamme nyt, miksi hylkeet ja merimetsot luovat uhan kalastukselle ja sitä kautta kalan saatavuudelle.
Hylje
Hylkeet aiheuttavat vahinkoa monella tapaa. Ne rikkovat pyydyksiä, syövät saalista, aiheuttavat lisätöitä, karkottavat kaloja ja verottavat kalakantoja. Hylkeet kantavat myös loisia, jotka voivat siirtyä kaloihin.
Rikkoutunut pyydys ja sen myötä menetetty saalis aiheuttaa kalastajalle yhtä aikaa kuluja ja ansionmenetystä. Saaliista ei tule tuloa, mutta uusi pyydys on ostettava.
Hyljeongelmaa helpottamaan on kehitetty uusia pyydyksiä, kuten ns. hylkeenkestävä PU-rysä eli ponttoonirysä. Tällaiset rysät ovat tavallisiin pyydyksiin verrattuna paljon kalliimpia. Suomessa uusien rysien hankkimista on tuettu merkittävillä investointituilla.
Nämä rysät eivät kuitenkaan ole ratkaisseet ongelmaa. Kaikkea kalastusta ei voida korvata uudella, kalliilla rysällä, ja hylkeet voivat myös vaikuttaa kalojen liikkumiseen niin, etteivät ne käy pyydykseen. Hyljeongelma on suurin verkkokalastuksessa ja kaupallinen verkkokalastus onkin loppunut monella alueella.
Tällä hetkellä tutkitaan hyljekarkottimia eli laitteita, joiden tarkoitus on pitää hylkeet poissa esimerkiksi pyydyksen läheisyydestä tai kokonaan tietyltä vesialueelta. Alustavat tulokset karkottimien toimivuudesta ovat lupaavia. Karkottimet voivat mahdollisesti tuoda helpotusta rysäkalastukseen, mutta verkkokalastuksessa niistä tuskin on apua. Yksittäisen kalastajan kannalta ongelmaksi muodostunee jälleen laitteen hinta. Ammattikalastajien keski-ikä on korkea, ja moni harjoittaa kalastusta osa-aikaisesti. Investointimahdollisuudet ovat siten useilla yrittäjillä pienet. Korkeat alkuinvestoinnit ja epävarma tulo eivät myöskään houkuttele uusia yrittäjiä alalle.
Hyljeongelman ratkaisu vaatii kannan pienentämistä. Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelman päivitystyö on saatu päätökseen, kun maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut ja julkaissut suunnitelman 6.9.2024. Siinä kuvataan keskeiset toimenpiteet, joiden tavoitteena on turvata merihylkeet osana Suomen rannikon monimuotoisuutta sekä sovittaa yhteen kalastuselinkeino ja kasvavat hyljekannat.
Vuotuinen metsästyskiintiö on harmaahylkeen osalta 1050 yksilöä. Tästä määrästä pyydetään vain pieni osa. Syyt ovat moninaiset: hylkeen metsästys on vaikeaa, ja jäättömät talvet hankaloittavat sitä entisestään. Suurena ongelmana on myös hylkeen hyötykäyttö. Kaikkien hyljetuotteiden myynti on EU-asetuksella kielletty.
Hyljeongelma vaikuttaa jo koko Itämeren kaupallisen kalastukseen ja esimerkiksi Ruotsi on lisäämässä hylkeiden metsästystä.
Merimetso
Merimetso on paluumuuttaja. Sitä ei tavattu täällä sataan vuoteen, kunnes vuonna 1996 se palasi pesimään Suomeen. Tuolloin lintua havaittiin kymmenen paria; vuonna 2019 laskennoissa pesiä oli 25700 Suomen merialueilla.
Merimetsokanta kasvoi voimakkaasti 2010-luvun puoleenväliin asti, jolloin vuotuinen pesämäärä tasaantui noin 25 000 kappaleeseen. Vuodesta 2020 lähtien merimetso on pesinyt myös sisämaassa. Merimetsokannan arvioinnista sekä kolonioiden, pesinnän ja vaikutusten seurannasta vastaa Suomen ympäristökeskus (Syke).
RKTL (nyk. Luke) totesi jo vuonna 2010 julkaistussa selvityksessään, että puolet rannikkokalastajista ilmoitti merimetson haittaavan kalastuselinkeinon harjoittamista. Hylkeiden tapaan myös merimetsot voivat rikkoa pyydyksiä, syövät saalista ja vaikuttavat kalakantoihin.
Merimetso on suojeltu EU:n lintudirektiivissä. Ainoa tapa merimetsojen hävittämiseen on poikkeuslupamenettely. Poikkeuslupien käsittely on aikaa vievä prosessi.
Ympäristöministeriön asettama merimetsotyöryhmä antoi 2019 ehdotuksensa merimetsoa koskevaksi kansalliseksi strategiaksi ja toimenpidesuunnitelmaksi (uusi linkki= Kansallinen merimetsostrategia.pdf ). Kala-ala jätti työryhmän raporttiin täydentävän mielipiteen.
Haittaeläinkorvaukset
Kalastajille maksetaan tietyin ehdoin korvauksia hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamista vahingoista. Korvaukset kattavat vain osan vahingoista. Esimerkiksi vuosina 2015-2016 korvaussumma oli keskimäärin 3500 euroa vuodessa kalastajaa kohden. Uusissa selvityksissä kalastajat ovat arvioineet vuotuiset vahingot hylkeiden osalta 20000 euron ja merimetsojen osalta 8000 euron suuruisiksi.
On myös hyvä muistaa, etteivät korvaussummat lisää kalan tarjontaa ja siten paranna kotimaisen kalan saatavuutta.
Lisätietoja
Hylkeet / uusi linkki: Merihylkeiden laskenta ja rakenteen seuranta | Luonnonvarakeskus
Merimetso / uusi linkki: Merimetsoseuranta
